- Keskustelupalsta
- Lasisanasto
- Muotoilijat
- Brummer, Arttu
- Carlson, Maija
- Blomqvist, Kaj
- Helander (veljekset)
- Humppilan puhaltajat
- Johansson-Pape, Lisa
- Jung, Gunilla
- Kumela, Ilmari
- Lehtinen, Marjatta
- M.Kankainen & U.Suominen
- Moilanen, Harry
- Niemi, Jaakko
- Nurminen, Kerttu
- Pykälä, Sakari
- Rislakki, Eero
- Rosola, Yrjö
- Aalto, Aino
- Aalto, Alvar
- Aladin, Tamara
- Franck, Kaj
- Halmetoja, Aulis
- Hongell, Göran
- Hopea, Saara
- Jacobino, Armando
- Kokko, Valto
- Kumela, Marjut
- Kumela-Lehtonen, Sirkku
- Nyman, Gunnel
- Okkolin, Aimo
- Orvola, Heikki
- Ruottinen, Olavi
- Sallinen, Eero
- Salmenlinna, Antti
- Salo, Markku
- Santalahti, Pertti
- Sarpaneva, Pentti
- Sarpaneva, Timo
- Siiroinen, Erkkitapio
- Still, Nanny
- Toikka, Inkeri
- Toikka, Oiva
- Tynell, Helena
- Vennola, Jorma
- Vesanto, Erkki
- Vikman, Ulla-Maija
- Wänni, Eino
- Weckström, Björn
- Wirkkala, Tapio
- Wirkkala, Tauno
- ?
- Muona, Toini
- Valmistajat
- Rekisteröidy
- Kirjautuminen
- Etusivu
Tunnsitettavia
- Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja
Kiitos! Se oli niin tutun oloinen mutten vain muistanut nimeä:)
- Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja
Viimeinen tarjoiluastia on Riihimäen Lasi Oy:n tuotantoa. Se esiintyy jo vuoden 1915 luettelossa nimellä "Onerva". Tätä hiontamallia on käytetty Riihimäen Lasin monissa esineissä ainakin 1940-luvulle asti. Mainitsemasi kivat jalat ovat muutoin kivat, mutta mltei aina hieman käytössä lohjenneet. Onervaa tapaa myös sinisenä, tosin hyvin harvoin. Ja saattaapa olla muitakin värejä.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja
Kiitos tiedosta! Minun Onervassa on ihan hyväkuntoiset jalat, ainoastaan hieman naarmuja. Kaunis on hionta!
- Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja

"Onerva" tarjoiluastia löytyy myös minulta, jalat ovat hyvin siistissä kunnossa, johtuen ehkä vähäisestä käytöstä. Astia on äitini perintöä. Mikä tämän nykyinen arvo voisi olla?
- Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja
En ymmärrä mitä hiontaa tässä Onerva puristelasissa on? Ainut mitä siinä hiottu on "jakojen pohjat".
Tarkoitatteko puristelasin kuviointia?
- Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja
Totta; olin huolimaton sanavalinnassani. En tosiaan luule, että puristelasissa on hiontaa, vaan muotin aiheuttamia koristekuvioita. Paitsi, kuten sanoitte, Onerva-kulhojen jalat on siistitty sileäksi.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja
Onervaa olen nähnyt ainakin punaisena, valkoisena(opaalilasia), pinkki niin ja tietysti "myrkky".
Mielestäni sarjan kulho on esineenä kaunein esim. joulupöydässä. Onerva on mallina kainsainvälinen koska siitä tapaa antiikkiliikkeissä myös malleja joissa on esim. reunat(mm.pullavati) käännetty korkealle ylös(muotoiltu kuumana). Näitä ei löydy kotimaisista kuvastoista, sen verran niitä näkee että tuskin ovat ruokatuntitöitäkään, "luulisin että saksaan mennään". Antiikkikauppiaat tietenkin myyvät niitä kotimaisina koska malli löytyy siitä rixun opuksesta ja kuka sitä nyt saksalaista lasia ostaisi? ;)
- Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja
Selventäisitkö edellistä tällaiselle hitaalle...
eli mikä Onervassa on saksalaista/kansainvälistä? Se reunallinen versioko?
En ole mikään lasiasiantuntija mutta minun mielestäni tämä Onerva on yksi kauneimpia astioita mitä minä olen nähnyt
- Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja
Kuva n:6 Maljakko on Kumelan lasitehtaan tuotantoa.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja
Esimerkiksi useimmat puristelasimuotit oli hankittu ulkomailta käytettynä eli niillä oli painettu lasia kauan ennenkuin ne tuli tänne kotisuomeen, koska ne oli kalliita valmistaa itse. Se on ihan sama onko malli vaikka alkujaan saksalainen jos siitä ite tykkää.
Mutta asiaan, ne onerva mallit joissa on ns. liehureuna ovat todennäköisesti ulkolaisia. Kotimaisissa lasikuvastoissa onerva mallit yksinkertaisia muodoiltaan(pullavati on tasainen,kulho on pyöreä jne)
- Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja
Ach so! Millähän nimellä Onerva mahtaa löytyä saksan markkinoilta ja milloinhan siä siellä on alettu valmistaa jos muotteihin oltiin joniin kyllästytty,että ne saattoi myydä suomeen:)
- Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja
Sulla sujuu toi saksa joten kerro jos jotain selviää ;)
- Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja
No joo...tuo suomi näyttää sujuvan vähän heikommin ainakin noista minun kirjoitusvirheistä päätellen. Ihan selvin päin on kuitenkin työajalla kirjoitettu:)
- Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja
Onerva-mallista löysin seuraavia tietoja. Siitä käytetään kansainvälisillä lasimarkkinoilla nimitystä Sunk Daisy aka Amerika, ja sehän on intaglia-malli. Mallin kehittäjästä ei ole täyttä varmuutta. Mallin sanotaan esiintyneen jo vuonna 1901 portugalilaisen lasitehtaan (the Marinha Grande) luettelossa nimellä Japoneza. Toiset lähteet sanovat mallin kehittäjän olevan amerikkalainen lasitehdas (the Cambridge Glass Company) vuonna 1910, ja siellä myös erikoinen jalka patentoitiin. Sen jälkeen malli ilmestyi pian Riihimäen ja Edan (ruotsalainen lasitehdas) luetteloihin. Useimmat nykyisin tavattavat, alkuperäisen mallin mukaiset "upotetut päivänkakkarat" ovat Riihimäen taikka Edan tuotantoa.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja
Wau! Kiitos paljon kattavasta tietopaketista! Olisipa kiva tietävä vielä, että m i s t ä tuollaista tietoa olet osannut hakea?
Taidanankin alkaa kutusmaan omaa Onervaani nimellä Sunk Daisy:)
- Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja
Hyvää taustatietoa, kiiitos :)
- Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja
Vielä vähän tosta onervasta että RL1939 kuvastossa on eri variaatioita, reunoista.
Eli rs,ru,rk ne ovat reuna sisään, reuna ulos, reuna kartio jne,jne kuten jokainen voi lukea. Mutta kirjoittaessani, edellä, en tarkoittanut tietenkään niitä, vaan orervasta on olemassa "omituisia väännöksiä" esim. pullavadista jota kerran eräässä antiikkiliikkeessä ihmettelin. Vati oli opaalilasia ja mielestäni RL vatia isompi halkaisijaltaan ja reunat oli kahta puolta taivuttettu korkealle ylös, käyttötarkoitus jäi epäselväksi. Ne ovat tuskin kotimaisia, ovatko saksasta, portugalista vai amerikasta, "mene ja tiedä"?
- Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja



Maljakko (160mm) kuva n:o 4 :Erkki Vesanto.Iittala tuote : 2776.03 , tuotannossa 1964-70.
Omistan itse samanlaisen , ja tietoni sain Marikan maljakot sivustolta.