Kirjasta löytyy kuvien lisäksi tietoa Arabian kahvikuppien malleista, valmistusajasta, kuppien ja koristeiden suunnittelijoista sekä milloin koriste on ollut käytössä.
Kiitos paljon ystävällisestä avusta!
Lue lisää →
Kumelan lasitehdas, Sirkku Kumela-Lehtonen, Sirkku-lasisto.
Lisää: https://lasinkerailijanblogi.blogspot.com/2018/12/paremmat-lasit-... Lue lisää →
Kenties tuollainen? Riihimäen lasi, Helena Tynell, Pingviini.
https://lasinkerailijanblogi.blogspot.com/2015/11/helena-tynellin-pingvi... Lue lisää →
Eikö kukaan osaa kertoa mitään tästä maljasta
Lue lisää →
Signeeraus tosiaan näyttää tehdyn dremelillä tai vastaavalla. Kulho kuitenkin vaikuttaa olevan Timo Sarpanevan suunnittelema.
Lue lisää →
Hei! Kiitos vastauksesta. Näitä on tullut jo kolme vastaan, tästä olen päätellyt mallin olleen aikoinaan jokseenkin yleinen.... Lue lisää →
Onko kulhosi saman muotoinen kuin oheisissa kuvissa? Mielestäni se ei näytä yhtä "kulmikkaalta", mutta kuvakulma voi kyllä... Lue lisää →
Ensiksi: Olisi ollut parempi, että olisit aloittanut oman kyselyn. Niin se löytysi myöhemminkin ja olisi hyödyksi muillekin.
Kuitenkin.... Lue lisää →
- 1 / 3
- seuraava ›
Kyllä minä pitäisin Sinun kristallimaljaa Riihimäen lasitehtaan tuotantona eli kotimaisena. En itse tiedä mitä eroa Karhulalla ja Riihimäellä, mutta kohta varmaan asiantuntijat kertoo.
PERUSTELUNI: Meillä on samantapainen malja (on valmistettu eri malleja) ja on varmuudella Riihimäkeä. Myöskin tuo pohjakuvio on Riihimäkeläistä. Malja on kuvien perusteella kristallia.
Maljakosta toteaisin sen verran, että mm. Kumela on vuosikymmeniä sitten tehnyt lasiesineitä joissa on hiomalla tehty kauniit kuviot kuten Sinunkin maljakossa, mutta kyllämuutkin on samantapaisia valmistaneet.
Wisitor02 tai Pik kertoo kohta enempi.
Tuosta pohjakuvion riihimäkeläisyydestä:
Minulla on kahdessa kukkamaljakossa samanlainen pohjakuvio ja olen todistettavasti ostanut ne molemmat n. v. 1985 silloisesta Leningradista.
Venäläiset ja valkovenäläiset harrastavat myös paljon kuvissa näkyvää ristikkokuviohintaa.
Ruusuke on sekin melko yleisesti käytetty koristekuvio.
Viime sunnuntaisessa (10.2.) antiikkia -ohjelmassa näytettiin iso kristallimaljakko, jossa oli puolipyöreitä hiontamuotoja kuten näissäkin kuvissa. Sitä vaasia epäiltiin saksalaiseksi.
Minulta ainakin on mennyt usko siihen että jokin tietty kuvio kertoisi aukottomasti tekijän tai tekopaikan. Niistä (mm. tekotavan huolellisuudesta) voi saada korkeintaan vihjeitä.
Korjatkaa jos olen tulkinnut väärin.
Nämä kommentit eivät tarkoita etteikö kaunista ja laadukasta tavaraa osattaisi tehdä vähän siellä sun täällä.
Tuota antiikkia -ohjelmaa mukaellen minustakin on sääli ettei kauniita ja suurella vaivalla tehtyjä esineitä oikein osata enää arvostaa.
Vaikken hiotusta kristallista ja vanhasta puristelasista juuri mitään tiedä, niin vähän odottelinkin, että joku muu kirjoittaa tuon. Kiitos ja vahvistan. Sen verran minäkin olen niistä oppinut, että samoja suosittuja kuvioita on harrastettu ympäri maailman. Vaatii todellista tarkkaa syyniä ja asiantuntemusta varmasti identifioida noita.
Käsittääkseni itärajan taka ei ole kovin epätodennäköinen vaihtoehto.
http://www.astiataivas.fi/tuotteet.html?id=47/131
Lisäksi nuo muutkin kuviot on Riihimäen lasitehtaan käyttämää.
Kiitos kovin :) Jokainen johtolanka on tutkittava. Kesällä lainasin kirjastosta kaikki vanhaa lasia käsittelevät kirjat, ja niistä en ihan samanlaisia löytänyt. Niminmerkki "tumpelo netin käytössä..."
Tosiaan pohjakuvio on varsin kansainvälinen, sen huomaa ihan pikaisella kuvahaulla. Hei Lihtu, olet varmaan huomannut, että suomalaisen puriste- ja kristallilasin kuvioita löytyy Kansalliskirjaston pienpainatteista. Haku on puuduttavaa eikä kaikkea löydy.
Tässä linkissä on muodoltaan samanlainen kulho kuin sinulla (koriste on erilainen):
http://www.ebay.com/itm/CUT-GLASS-CRYSTAL-OVAL-BOWL-BRILLIANT-BEAUTIFULL...
Näitä on tehty ainaskin Ameriikassa.
"Googlasin" BOHEMIA KRITALL:lia , josta löytyi monenlaisia kuvioita,mm konjakkilasi,jossa sama kuvio kuin "astiataivaan vaasissa" . kuitenkin lasia myydään Suomessa Puolalaisena kristallina. Siispä en ainakaan uskalla tunnistaa esinettä kuvion perusteella. Toivottavasti alkuperä selviää.
Ei vaimoni vanhemmat mistään lenikraatista maljaa ole ostaneet vaan suomalaista lasitavaraa myyvästä liikkeestä vuosikymmenet sitten eli noin 50 vuotta sitten.
Kiitos kaikille vastanneille! Ajattelinkin, että ei tämä ole ihan yksinkerainen hommeli, mutta monta vihjettä tuli, joista hyvä jatkaa...
Tuo lasilinnun linkissä oleva malja on aikas samanmoinen malliltaan ja astian reunakin äkkiseltään katsottuna, vaikka kuvio tosiaan erilainen. Mutta jatketaan netin kahlaamista, jospa nui jostakin tulisi vastaan :)
https://www.google.fi/search?q=Irish+Waterford+crystal+glass+Honey+Jam+J...
Kyllä se lusikkapurkki oli oikeassa tavallaan,monissa tämänlaisissa purkeissa on kansi jossa lusikalle on reikä tai kolo.Ei tietenkään vielä löytynyt sitä oikeaa,mutta muuttamalla hakua saattaa löytyä.Waterfordin voi vaihtaa mihin tahansa lasitehtaaseen,ja tämä koriste Iris on parempi vaihtaa vaikka Willow koristeeksi.Honey Jam Jug,Marmalade Jug,Sugar Jug.Suomalaisiksi en pystynyt kumpaakaan esinettä tunnistamaan,ei ole kattavaa Karhulan ja Riihimäen Lasin kuvastoa kaikilta vuosilta.En menisi venäläiseksikään sanomaan.Bohemian koriste kuviot ehkä lähinnä tätä maljaa/sokerikkoa(boat bowl).Näitä koristekuviota kannattaa katsoa myös muista astioista esim.kaatimista.Ehkä tästä saa joku toinen hyvän vinkin,jäädään odottelemaan ja googlailemaan.Pitää myös käydä kirjastosta katsomassa puuttuvia Nuutajärven,Karhulan ja Riihimäen Kuvastoja.
Kiitos myös Wisiotor :) Nyt vaan googlettamaan :D
Vielä kommentti tuohon 'lusikkakuppi' tai 'lusikkapurkki'-nimitykseen. Yllä olevassa vaasissa ei kyllä ole kyse mistään sinappipurkista taikka vastaavasta, joissa on joskus reiällinen kansi lusikkaa varten. Lihtu ajanee takaa ns. lusikkavaasia (spooner, celery vase, vase á cuillers), joka vaasityyppi on suhteellisen matala, aina ylhäältä auki ja usein vielä vähän leveneväkin.Tällainen vaasi voi olla jalallinen tai jalaton. Nimensä vaasi on saanut siitä, että siinä etenkin 1800-luvulla tarjoiltiin selleritankoja välipalaksi. Lusikkavaasien kulta-aika maailmalla oli 1830-1890, minkä jälkeen tapa katosi ja vaaseja alettiin käyttää muihin sopiviin tarkoituksiin. Suomessa lusikkavaaseja valmistivat useat tehtaat lähinnä kristallista 1920-30-luvuilla ja nimenomaan jalattomana mallina.
PS. En minäkään usko, että kumpikaan yllä mainituista esineistä on kotimainen.
Heman asiaa selventävä kommentti antaa aiheen tutkailla syvemmin Depression Glass sekä EAPG Early American Glass sivustoja.(sellerin varsia välipalaksi,huh)
Vielä lisäkommentti noista sellerivaaseista, lusikkavaasit varmaan kuuluvat samaan sarjaan siinä mielessä, että käsittääkseni ihan kukkavaasikäyttöön oikeasti tarkoitettuja vaaseja tuotiin/valmistettiin/markkinoitiin ainakin Englannissa sellerivaasi-nimityksellä siitä yksinkertaisesta syystä, että käytännöllisellä tuotteella oli alempi tulli (tai jopa ei tullia) kuin koriste-esineellä. Toisaalta jonkun sodan (WW2?) aikaan/jälkeen ilmeisesti koriste-esineiden valmistus oli jopa kielletty.