Kirjasta löytyy kuvien lisäksi tietoa Arabian kahvikuppien malleista, valmistusajasta, kuppien ja koristeiden suunnittelijoista sekä milloin koriste on ollut käytössä.
Hienoa. Sähköpostitse tulleissa ilmoituksissa on vielä varoitus:
Suhtaudu tähän viestiin varauksella
Gmail ei voinut vahvistaa, että... Lue lisää →
Ilmoitin asiasta ylläpitoon adminille ja hän kertoi vastauksessaan, että sivustolla oli jokin mikä aiheutti ilmoituksen selaimella, mutta... Lue lisää →
Suojaamaton yhteys -ilmoitus on tullut ja syynä jokin sellainen asia kuin että Designlasi-sivuston päivämäärä ja kellonaika eroaa Googlen... Lue lisää →
https://www.designlasi.com/forum/ei-enaa-myynnissa-sarjana
Linkin kuvassa samanlainen sininen maljakko, eli taitaa se olla löytö sarjan... Lue lisää →
Juu, tuli ja minäkin otin riskin. Harmi jos tämä sivu loppuu, olen löytänyt paljon tietoa täältä.
Lue lisää →
Jos maljakkosi on noin 25,5 cm korkea, niin se saattaa olla saksalaisen Leonardon sisustusmaljakko 90- luvulta.
https://www.etsy.com/ie/... Lue lisää →
Hopeatäplä nimityksellä myydään torilla samanlaista lasilintua, ja ilmoituksessa on liite Bukowskin sivulle , jossa on ollut myynnissä... Lue lisää →
https://www.designlasi.com/forum/tunteeko-kukaan-esinetta#comment-27821
Böömiläinen maljakko 60-luvulta.
Lue lisää →
- 1 / 2
- seuraava ›
Ajattelin vielä kokeilla, josko joku sattuisi jotakin näistä tunnistamaan tai arvelemaan alkuperää...
Tuon kannun alaosa ja otin ovat aika identtiset Tamara Aladinin suunnitteleman kannun kanssa. Tosin en ole ikinä nähnyt ko kannua hiontakuviolla, joten tämä on vain villi veikkaus.
Kiitos kuitenkin veikkauksesta:). Täytyypä perehtyä Aladinin kannuihin...
Viilikulhojesi alkuperää alkuperää on kuvan perusteella mahdoton edes arvailla. Kulhoja ovat valmistaneet jo 1800-luvulta jokseenkin kaikki kotimaiset lasitehtaat ja valmistus on jatkunut pitkälle 1900-luvun puolelle. Esineitten tunnistaminen luotettavasti on mahdollista vain, jos esineen pohjassa on lasimassassa koholeima, joka kertoo tehtaan. Merkintätapaa on käytetty.
Henkilökohtaisesti kulhoa tarkasteleva asiantuntija voisi lasimassasta arvailla vanhan esineen ikää ja mahdollisesti mittojen perusteella sulkea pois jonkun valmistajan.
Kirkas ja kaiverrettu kaatimesi muistuttaa kovasti myöskin OY Kumelan valmistamaa kaadinta, jota olen nähnyt värillisenä ja ilman koristehiontaa. Muistaakseni Kumelan kannun (mehukannu?) tilavuudeksi on ilmoitettu 1,2 litraa.
Kiitos! Viilikulhojen pohjassa ei ole leimaa, mutta hyvä tietää, että niitä on ollut monella valmistuksessa ja pitkään.
Mittailin tuon kannun, se on 1,2 l tuohon nokan alareunaan asti.
Vaikka kannu ja jalallinen vati ovat suurinpiirtein samalla tavalla hiottu, niin lasi on aivan erilaista; kannussa ohutta ja vähän epätasaista ja vadissa todella paksua (noin 0,5 cm paksuista) ja tasaista.
Vielä viilikulhoista ja muistakin aiheista.
Viilikulho, viilivati, viilikehlo, viilikuppi, viilipunkka jne. Hyvällä esineellä on paljon nimiä.
Kulhoja on valmistettu melkein kaikissa väreissä, mutta värittömän lisäksi yleensä on käytetty vaaleita, kevyitä sävyjä sinisestä, vihreästä ja ruskeasta, mutta myös tummia on tavattu. Koot vaihtelevat. Todella vanhoissa kulhoissa on usein pohjassa punttelin jälki näkyvissä.
Kuten jo sanottu, Suomessa ja monessa muussakin maassa koko 1800-luku oli tämän tarpeellisen käyttöesineen valmistusaikaa, mutta muistaakseni vielä Tapio Wirkkalankin tuotannosta löytyy viilikulho.
Katselin Kumelan kuvastoa vuodelta 1969 ja sen mukaan tuota puhuttua kaadinta on valmistettu myös kirkkaana. Tuo koristekuvio ei ole Kumelan tutuimpia, mutta mielestäni tuokin bumeranginmuotoisesti kääntyvä lehtikuvio löytyy. Jos kaadin on Kumelan, niin sieltä voisi olla myös jalallinen maljasi, jonka koristelu on kai kaatimen kanssa sama.
Jalattoman maljan koristelussa on kai tähkäaihe, jota löytyy ainakin Karhulan, Iittalan ja Nuutajärven vanhoista tai vanhahkoista esineistä.
Noilta pohjilta itse hakisin varmennusta.
Kun vastaisuudessa kuvaat kirkkaan ja pyöreän esineen hionta- tai kaiverruskuvioita, kannattaa kokeilla mustaa tai tummaa taustaa. Noitten onnistunut kuvaus on aika haasteellista.
Mielenkiintoista tuo, että noin moni eri tehdas on käyttänyt tähkäaihetta, siitä on tosiaan kyse.