Oivan Ihmemaassa on Suomen lasimuseon julkaisema uusi teos, joka kertoo Oiva Toikasta (1931-2019), yhdestä maamme merkittävimmistä lasitaiteilijoista.
Suurkiitos tiedosta. Niinpä onkin. Nyt löytyi jo netistäkin, kun älysin käyttää tuoppi-sanaa!
Lue lisää →
Taitaa olla Nuutajärvi Hiiop, Oiva Toikka
Lue lisää →
Many thanks for your informative posting. I always uncover useful blog posts to pick up new abilities. My most recent blog reading was... Lue lisää →
Ei mitään varmaa ,mutta jotenkin tuli mieleen Keijo Kortesalo. Aivan samaa en löytänyt mutta tutkippas Asmo Uutelan tekeleitä myös.
Lue lisää →
Kuva hieman epäselvä kyseessä varmaan Kaj Franckin pyöreäpohjainen kirjava lasi 5023 (1954-71) ja kaadin (5601) ja settiin kuuluva... Lue lisää →
Huono tuo linkin kuva (sivun alin kuva), mutta olisiko se tuossa?
http://digi.lib.helsinki.fi/pienpainate/secur...
Arvoa mahdoton sanoa kun on harvoin kaupattavana, mutta jos on hyvässä kunnossa, niin kyllä tuo keräilijöitä varmaan kiinnostaa ilman korkkiakin, joka taitaa puuttua.
Ei tuo kyllä vaikuta tapsan linkittämältä tuotteelta. Tuossa kuviointi loppuu kaulaan, minkä jälkeen on vielä kirkasta osaa. Tuosta kirkkaasta osasta näkyy pullon tulppakin läpi. Bertan karahvi on kuvioitu kokonaan.
Bertankaan karahvissa kuviointi ei ulotu ihan suun yläpintaan asti. Pientä vaihtelua voi tässä mielessä valmistuksessa olla. Mielestäni siis on kyse ainakin samasta esinelajista eli riihimäkeläisestä kirjolasista. Olisi hyvä saada vielä vetomitta, joka luettelon karahvissa on 1/3 litraa.
Kirjolasia ei nykyään kovin paljon näe, mutta hinta ei silti ole häävi. Tällaisen tulpattoman karahvin hinta ei mielestäni nouse 50 euroon.
Kirjolasia se on, näitä on tehty myös värillisenä. Mielestäni 20-30 luku "osuu" oikeaan.
Itsekin tuolla aiemmassa epäilin linkin kuvan ja avaajan karahvin yhteensopivuutta, mutta nostin sen siihen ennen kaikkea aikaa ja nähdyllä tavalla koristeltuja esineitä esittelemään. Linkitetyn sivun edellä, siis sivulla 4 on kirjolasia ja tuon näytetyn sivun jälkeen vielä useammalla sivulla tätä samaa, hapottamalla eli etsaamalla koristeltua lasituotantoa.
Jos karahvi on Riihimäeltä lähtöisin, niin en oikein usko sitä 1920-luvun tuotteeksi. Linkitetty kuvaston sivu oli vuoden 1938 alusta ja arvailen, että Riihimäellä olisi otettu kirjolasi valmistukseen muutamaa vuotta sanottua vuosilukua aikaisemmin.