Käyttäjän Byrgendahl kuva
Byrgendahl

Bergdalan lasitehdas

Ruotsalainen Bergdalan lasitehdas kiinnostaa, koska ostin eilen peikko-paperipainon, joka googlettamalla osoittautui tuon kyseisen firman tekeleeksi. Onko Bergdalan lasitehdas vielä olemassa? Ruotsinkielen taitoni on sen verran heikko, että ei sikäläisten sivustojen kahlaaminen oikein suju. Ja jos joku tietää, milloin noita peikkoja on valmistettu, niin sekin olisi mukava lisä.

Peikko on muottiin valettua lasia ja ajattelinkin sen ensin olevan Humppilan tuotteita, koska selusta peikolla oli sileä. Painoa on varmaan 600 grammaa, murtovarkaitten varalle hyvä heittoväline, saa tajun kankaalle helposti.

Kirjaudu sisään tai rekisteröidy kommentoidaksesi.

Jos haluat ottaa yksityisesti yhteyttä viestiketjun aloittajaan tai johonkin kommentoijaan, klikkaa hänen nimeään ja pääset jättämään viestin.

Käyttäjän Mallu kuva
Mallu

Ei ole entuudestaan tuttu, mutta paikka, Bergdala, on kuin Lasimäen alue Iittalassa.
Se on enemmänkin lasihytti/verstakko kuin tehdas.
http://www.virtualtourist.com/travel/Europe/Sweden/Kronobergs_Laen/Bergd...
Kävi konkurssissa, mutta aloitti yhteistyön Studioglas Strömbergshyttanin kanssa;
nimellä Bergdala Studioglas.
http://www.tv4play.se/program/nyheterna-v%C3%A4xj%C3%B6?video_id=2294069
Tehtaassa on alunalkaen ollut 40 työntekijää -1800 luvulla.
http://www.glasriket.se/sv/Glasbruken/Bergdala/
Trollit (peikot) ovat edelleen tuotannossa. Väreja ja kokoja löytyy aikalailla, kuten alla:
http://antagligenanna.blogspot.fi/2011/01/nya-troll-till-samlingen.html

EDIT: Ei olekaan tuotannossa ts. myydään vintagena mm. tradera/ebay.

En löytänyt mainintaa, että kuka/milloin peikot on suunnitellut.

Käyttäjän Wisitor02 kuva
Wisitor02

http://www.glasriket.se/en/Glassworks/Bergdala/History/
Tästä linkistä voi olla hyötyä myöhemminkin.

Käyttäjän Mallu kuva
Mallu

Enemmän olisi ollut hyötyä, mikäli olisit googlannut trollien
piirtäjän/ajankohdan, kuin laittanut saman linkin, joka on vastauksessani
http://www.glasriket.se/sv/Glasbruken/Bergdala/ -alasvetovalikko
kolmella eri kielellä. Valitsit siitä englannin; pitäisikö linkata vielä
saksaksi sama ja kääntäjällä lisää, niin saadaan lootat täyteen;)

Käyttäjän Byrgendahl kuva
Byrgendahl

Ruotsalaiset myyvät näitä peikkoja nettihuutokaupassa aika aktiivisesti. Tuntuvat vain olevan järjestään paljon pienempiä kuin tuo minun itsepuolustuspeikkoni.

Kiehtovan näköinen paikka tuo on noitten linkkien takana. Täytyisi joskus saada itsestään niin paljon irti, että lähtisi tutustumaan.

Käyttäjän Wisitor02 kuva
Wisitor02

Sorry Mallu,tahaton päällekkäisyys netti linkissä.
http://www.worthpoint.com/worthopedia/saab-troll-bergdala-glass-28616859...
http://www.ebay.co.uk/itm/Bergdala-clear-glass-troll-made-in-Trollhattan...
Vähänlaisesti löytyy Bergdalan paperipaino lasi trolleista tietoa,valmistettu 1970 luvulla lukee monessa myynti ilmoituksessa(myös 60-lukua on tarjolla).Suunnittelijan nimeä ei tahdo löytyä minkään Bergdalan lasiesineen tiedoista,vasta 1997 tehdylle löytyi suunnittelija.
http://starkeld.com/showprod3.asp?cat=322

Käyttäjän Mallu kuva
Mallu

:)
Ei ole traderassa eikä ebayssa eikä "trollareiden" blogeissakaan mainittavaa tietoa.
En löydä muuta mainintaa tuolta ajalta kuin tuolloisen tehtaanjohtaja Conradsson, joka "omin käsin" valmisti jonkin sortin nimikylttejä.
-
Bergdala glasbruk är mest känd för 3 glasprodukter: Klarglas med den blå randen överst, Bergdalatroll och namnskyltar i glas. Glasnamnen var en mycket populär produkt mellan 1970 och 1984 då de tillverkades av brukspatron Conradson själv.

Käyttäjän Wisitor02 kuva
Wisitor02

http://www.abc-annons.se/Stort-glastroll-hoganas-etiket_200482.htm
Tämä on iso raskas,mutta eri tehtaan.

"En gång Bergdala, alltid Bergdala"(1978), tästä kirjasta on varmaan hyötyä jos haluaa Bergdalasta ja Trolleista tietoa.Kirjaa myydään ruotsalaisilla nettimyynti sivuilla melko edullisesti,taitaa postikulut olla suurin menoerä.

Käyttäjän Mallu kuva
Mallu

Tuolla yllä ruotsalaisessa blogissa ihmetellään, että onko feikki,
kun pitkänenäisessä peikosssa on Bergalatrollin tarra. Näyttelykuvia:
http://bergdala-by.com/bildsidor/glas09-swe.html
Väärässä peikossa se tarra näyttäisi olevan.

Käyttäjän Byrgendahl kuva
Byrgendahl

Linkkisi takana oli minun peikkoni, vasemman puoleinen kuvasarake, viides kuva ylhäältä laskien, iso sininen peikkolainen. (Jihuu, nyt olen nähnyt trollini perheensä keskellä :D... )

Käyttäjän Mallu kuva
Mallu

Ei peikompi matkakohde:)

http://www.glasriket.se/sv/

Käyttäjän Wisitor02 kuva
Wisitor02

Luitteko sen laittamani Worthpoint Saab troll linkin,siinä mainitaan Saab troll suunnittelija vuonna 1980.Voi olla että suunnitteli vain tämän Saabin Trollhättanin tehtaalle tilatun trollin?

Käyttäjän Mallu kuva
Mallu

"Stunning and rare find SAAB troll approx 2" tall comes in original box and the story of the SAAB troll designed and made by Chris Fust Bergdala Glassworks Sweden."

Noita Saab -trolleja on enemmänkin liikenteessä. Noilla 80 -luvun paikkeilla trollien valmistus lie lopetettu.
Tilaustöitä varmaankin. On ne aikaisemmin siis suunniteltu ja oikeastaan tässä on yksi nimi noussut esiin, tehtaanjohtaja, jonka käsistä on saattanut lähteä kaikki kolme tunnetuinta esinettä.
"Bergdala Glasbruk var tidigare känt för 3 glasprodukter: Klarglas med den blå kanten överst, Bergdalatroll och namnskyltar i glas. Glasnamnen var en mycket populär produkt mellan 1970 och 1984 då de tillverkades av brukspatron Conradsson själv." -Tuo tosin antaa ymmärtää, että hän olisi tehnyt vain lasisia nimikylttejä.

Tuokin verstakko on käynyt useammat yritysjärjestelyt. Se hakeutui vuoden alussa konkurssiin, mutta sittemmin "löi" hynttyyt yhteen tuon toisen hytin kanssa ja on kiinalaisten omistuksessa.

Tulee SAAB mieleen.

Käyttäjän Byrgendahl kuva
Byrgendahl

Mun täytyisi varmaan jostain auksuunista huutaa tuollainen Saab-peikko, kun satun omistamaan vanhan Saabinkin :D

Käyttäjän Diletantta kuva
Diletantta

Ei nyt noista peikoista enempää, vaan kunpa tulisi nyt vaikka kiinalaiset ja pelastaisivat tuon Nuutajärven hytin jatkumisen.

Muualla sivistyneessä maailmassa tämänkaltaiset tehdasyhteisöt pidetään kunnossa ja niitä vaalitaan, vaan mitä tekee Iittala (lue Fiskars): tuhoaa omaa imagoaan lakkauttamalla maamme vanhimman, edelleen toimivan lasitehtaan ja juuri Nuutajärven 220-juhlavuonna. Merkit kyllä olivat jo aiemmin nähtävissä.

Suomalaisen taidelasiosaamisen ja muotoilun lopullinen alasajo alkoi siitä hetkestä, kun Fiskars vuonna 2007 osti Iittalan. Tuotantoa ja muotoilua ryhdyttiin ulkoistamaan toden teolla ja keksimällä jos jonkinlaista ja jonkin väristä "Aaltoa", kippoa, sälää ja silikonia. Teennäisiä värejä ja keinotekoisia uusvanhoja malleja (nyt Kastehelmi-malja!), joita sitten vuoden päästä myydään alessa ja poistomyynnissä. Ynnä muuta. Vai muistaako joku viimevuosilta sellaisen Iittalan tuotteen, josta arvelee tulevan klassikon?

Ymmärrän kyllä talouselämän realiteetit, mutta ahneus ei niitä ymmärrä eikä se ymmärrä imagotappiotakaan. Lopettamispäätös merkitsee Nuutajärven kyläyhteisölle erittäin kovaa iskua. Onneksi tai toivottavasti kylässä pystyvät jatkamaan lasintekemistä Markku Salo ja muutamat nuoremmat lasintekijät. Ei tarvitse olla kummoinenkaan ennustaja, jos sanoo, että myös Iittalan Outlet-myymälä lopettaa Nuutajärvellä vuoden parin sisällä, entä miten käy museolle?

"Pelastakaa Nuutajärvi"-liike olisi paikallaan ja tulkoot pelastajat sitten vaikka Kiinasta tai muualta Kauko-Idästä, sieltähän iso osa Iittalan ja Fiskarsin tuotantoa jo nytkin tulee. Tai keräisikö Franck-harrastaja Kyösti Kakkonen mesenaatti-ryhmän tehtaan pelastajaksi?

Kannatta lukea Fiskarsin kotisivuilta yrityksen periaatteet vastuullisuudesta ja miettiä tekeekö firma niin kuin kirjoittaa.

http://www.fiskarsgroup.fi/konserni/konserni_7.html

Tämä tuli nyt ammuttua tähän ketjuun, pitäisi siirtää uudeksi ketjuksi jonnekin. Diletantta on hyvin vihainen.

Käyttäjän Byrgendahl kuva
Byrgendahl

Kaikkihan täältä lopetetaan tai sitten viedään yritystoiminta jonnekin toiselle puolelle maapalloa.

Käyttäjän Mallu kuva
Mallu

Ei Ehnrootit, Liliukset, Wredet sekä muut suomenruåttalaiset p.a.
aatelissuvut välitä muusta kuin omasta sekä muiden osakkeenomistajien
omaisuuden kasvattamisesta.

Käyttäjän Wisitor02 kuva
Wisitor02

Chattaillaan nyt hiukan,ymmärrän hyvin Diletantan purkauksen Nuutajärven lasin puolesta,samalla kun katselemme ja luemme Ruotsalaisen Bergdala Glasbrukin elvytystä Bergdala Studio lasiksi ja samalla koko kylän/kunnan elvytystä.
"Nykyään Mariskoolit valmistetaan pääasiassa Iittalan tehtaalla, mutta käsiprässiä vaativat lämpimät väriversiot tehdään yhä Nuutajärvellä".Lainaus Mariskoolin historiasta,missähän ne käsiprässätään jatkossa,tai sekin loppuu.
http://umami.fi/sisustus-kattaus/uutuudet/iittalan-kevaan-varit-edustava... Tällaisia kevät uutuuksia Iittalasta tänä keväänä.
Kävin Amsterdamissa ja siellä katukirppiksellä tunnistin vain yhden myynnissä olleista lasiesineistä suomalaiseksi,Iittalan Kastehelmi lautasen.Loppu kevennys hema on tunnettu myös Hollannissa.
http://pelitys.wordpress.com/2007/09/02/mina-3-hema-487/
(saman nimisiä pikaruokaloita on lentokentällä ja Amsterdamissa)

Uudet foorumin aiheet (klikkaa auki)
12 tuntia 6 min sitten Mannucat sanoi:
Korkeus noin 21cm Osa joku sanoa kenen tekemä ja mikä vois olla myynti hinta. Lue lisää →
21 tuntia 22 min sitten hukka6 sanoi:
Edesmennyt sukulainen työskenteli aikoinaan Stockmannin taideosaston sisäänostajana ja sai oheisen maljakon lahjaksi Kaj Frankilta.... Lue lisää →
23 tuntia 31 min sitten rebel sanoi:
Terve, Osaako joku kertoa tarkemmin tästä Arabian lautasesta? Kenen tekemä ja onko mitään arvoa? Ystävällisin terveisin, Rebekka Lue lisää →
1 päivä 13 tuntia sitten Satu_vaan sanoi:
Onko kellään tietoa että onko Humppilan Lasi valmistanut Tauno Wirkkalan Revontulet ikkunalamppuja? Ruotsin Tradera huutokaupassa... Lue lisää →
1 päivä 14 tuntia sitten Pasi65 sanoi:
Olisiko mitään tietoa kenen valmistajan maljakko kyseessä. Ja ken tekemä noin 80 luvulta tai vanhempikin voi olla Korkeus 35cm kupin... Lue lisää →
1 päivä 16 tuntia sitten Päivi12 sanoi:
Onko tietoa kenen tekemä? Kork.9 cm. ja halk. 7.5 cm. Paino 100 g. Lue lisää →
1 päivä 18 tuntia sitten Rauni63 sanoi:
Hei, olisiko tietoa tämän valmistajasta? Anteeksi huonot kuvat, mutta tuo leima kiinnostaa. Lue lisää →
1 päivä 18 tuntia sitten HipFlask sanoi:
Tuli ostettua kirpparilta kyseinen maljakko, korkeutta maljakolla on 20cm. Kyseessä käsittääkseni on GH:n maljakko, mutta mikä tuo... Lue lisää →
1 päivä 21 tuntia sitten Mervisoi sanoi:
Hei Kirpparilöytö, josta löysin yhden vastaavan kuvan netistä (väri kylläkin musta) ruotsalaiselta huutokauppasivustolta. Heidän... Lue lisää →
Uusimmat kommentit (klikkaa auki)
2 tuntia 35 min sitten vilvaa sanoi:
Hei, minulla on sama maljakko signeerattuna ja Pertti Santalahden tuotantoa tämä on. Onko kellään tietoa nimestä tai sarjasta, vai onko... Lue lisää →
14 tuntia 58 min sitten Teme74 sanoi:
Kiitos Pagoda! Bingo! "Ryyppylasit" ovat tosiaan näemmä Riiihimäen Lasin Kimmo-sarjaa. Riihimäen Lasin kuvastosta v.1943 löysin... Lue lisää →
14 tuntia 58 min sitten Teme74 sanoi:
Kiitos Pagoda! Bingo! "Ryyppylasit" ovat tosiaan näemmä Riiihimäen Lasin Kimmo-sarjaa. Riihimäen Lasin kuvastosta v.1943 löysin... Lue lisää →
15 tuntia 31 min sitten Pagoda sanoi:
Yksi vaihtoehto näille ryyppylaseille on Iittala tai Riihimäki ja Kimmo-niminen lasisarja. Molemmat lasitehtaat ovat valmistaneet... Lue lisää →
15 tuntia 34 min sitten Pagoda sanoi:
Mainitsemasi kynttilänjalat ovat muodoltaan erilaiset kuin tämä maljakko, mutta tämä myös Sirkku Kumelan suunnittelema. Lue lisää →
17 tuntia 56 min sitten Satu_vaan sanoi:
Kiitos vastauksista ja haku vinkeistä. Myyjä (tässä tapauksessa firma) syyllistyy rikokseen (tavaramerkkilaki) ja harhauttavaan... Lue lisää →
18 tuntia 19 min sitten Pasi65 sanoi:
Kiitos.Löysin artikkelin että Kumela oli suunitellut kyseiset kynttilänjalat omiin häihinsä Lue lisää →
18 tuntia 56 min sitten sippa sanoi:
Aivan. Katso myös Pavel Panek for Libochovice Lue lisää →

Kirjavinkki

Koivisto, Kaisa - Lauren, Uta

Suomalaisen taidelasin kultakausi

Suomalaisen taidelasin kultakausi kertoo lasitaiteemme noususta maailmanmaineeseen 1950-luvulla - ja tämän kultakauden taustoista. Upeaa kuvapainotteista teosta täydentää kirjoittajien asiantunteva teksti tarkkoine tietoineen niin taiteilijoista kuin esineitä valmistavista tehtaistakin.

» Klikkaa tästä ja lue lisää Adlibriksen kirjakaupassa