Oivan Ihmemaassa on Suomen lasimuseon julkaisema uusi teos, joka kertoo Oiva Toikasta (1931-2019), yhdestä maamme merkittävimmistä lasitaiteilijoista.
- 1 / 3
- seuraava ›
Tässä on jälleen näitä 40-50-lukulaisia, olettaakseni. Onko näiden valmistajasta ja valmistusvuosista tietoa ja onkohan näillä nimeä?
Kulhon suun halkaisija on 14,8 cm ja pohjan 7 cm ja korkeus on 7,6 cm.
Juomalasien suun halkaisija on 5,4 cm, pohjan 4,4 cm ja korkeus 8 cm. Niiden vetoisuus on 22,5 cl aivan täynnä. Lasit ovat huomattavan ohuet ja kevyet.
Asettien halkaisija on 14,5 cm ja pohjan 7 cm. Ne ovat melko matalat eli korkeus on 1,3 cm. Niiden kuvio muistuttaa jotenkin Aino Aalto -lautasia, mutta kuvion "porrastus" on aika matala. Myös asetit ovat huomattavan kevyitä.
Sitten toisenlainen kysymys: Mitenköhän noiden hiottujen juomalasien tai yleensä tuon aikakauden tuotteiden materiaali poikkeaa nykyisten lasien materiaalista? Olen aikeissa ottaa juomalasit säännölliseen käyttöön, mutta epäilen, onko minusta lasien käsinpesijäksi. Oletteko "onnistuneet" pilaamaan vanhat lasinne astianpesukoneessa, joko harmaannuttamaan tai rikkomaan?
Kirjaudu sisään tai rekisteröidy kommentoidaksesi.
Jos haluat ottaa yksityisesti yhteyttä viestiketjun aloittajaan tai johonkin kommentoijaan, klikkaa hänen nimeään ja pääset jättämään viestin.
Oivan Ihmemaassa on Suomen lasimuseon julkaisema uusi teos, joka kertoo Oiva Toikasta (1931-2019), yhdestä maamme merkittävimmistä lasitaiteilijoista.
Hei!
Vastaan viimeiseen kysymykseesi. Olen pessyt surutta vanhoja, paksuja Karhulan juomalaseja koneessa (hankintahinta alimmillaan 50 penniä). Kaikki ovat samentuneet, vaikka niissä ei koneeseen laitettaessa ole ollut minkään valkuaisainepitoisen juoman jäänteitä.
En laittaisi tuollaisia hiontakoristeisia lasiesineitä astianpesukoneeseen, jos haluaisin niiden säilyvän kauniina ja ehjinä.
Varmasti on viisainta sopeutua ajatukseen perinteisestä astianpesusta!
Olen pitänyt ainakin noita hiottuja suomalaisina, mutta mikä lienee sivuston asiantuntijoiden käsitys. Korostin lasien keveyttä, mutta eivät ne ultrakevyitä ole paksuhkon pohjan takia, vaan pikemminkin siroja.
Tuo maljan hiontakuvio näyttää Kauklahden lasitehtaan "Rypäleeltä". Tynnyrimallisen lasin hiotakuvio voi sekin olla Kauklahdelta peräisin. Taikka sitten se on suurella todennäköisyydellä Riihimäen hiontamalli, vaikka ihan juuri tuollaisena en tosin sitä kuvastosta löytänyt. Näissä 30-luvun laseissa hienoa on juuri lasin ohuus, mikä tekee juoman nauttimisesta ylellisyyshetken. Tämä menee vähän ohi nyt, mutta mielestäni esim. simaa ei voi juoda "vernoista".