Käyttäjän Lihtu kuva
Lihtu

" kristallinen malja? " ja pieni maljakko

Kaksi lasi-esinettä on tuossa hyllyllä odottelemassa edes jotakin tunnistusta. Tulivat vanhan talokaupan mukana meille.
Soikea "vähän veneen muotoinen" lasi tai kristalli?-kulho on painavaa lasia. Sisäreunojen mukaan mitat 12,5 x 8 cm ja korkeus keskeltä n. 8cm ja päädyistä n. 9,5 cm. Lasi on paksuudeltaan n. 8mm. Valmistusmaa kiinnostaa, onko venäläistä kenties?

Onko toinen pienempi lasi-esine mini-maljakko vai mikä? Olen jostakin lukenut, että tällaisia on joskus käytetty "lusikka-kuppeina" ? Korkeus vain 7,5 cm ja suu-aukon halkaisija 4 cm.

Kirjaudu sisään tai rekisteröidy kommentoidaksesi.

Jos haluat ottaa yksityisesti yhteyttä viestiketjun aloittajaan tai johonkin kommentoijaan, klikkaa hänen nimeään ja pääset jättämään viestin.

Käyttäjän lasimestarinsilli kuva
lasimestarinsilli

Kyllä minä pitäisin Sinun kristallimaljaa Riihimäen lasitehtaan tuotantona eli kotimaisena. En itse tiedä mitä eroa Karhulalla ja Riihimäellä, mutta kohta varmaan asiantuntijat kertoo.

PERUSTELUNI: Meillä on samantapainen malja (on valmistettu eri malleja) ja on varmuudella Riihimäkeä. Myöskin tuo pohjakuvio on Riihimäkeläistä. Malja on kuvien perusteella kristallia.

Maljakosta toteaisin sen verran, että mm. Kumela on vuosikymmeniä sitten tehnyt lasiesineitä joissa on hiomalla tehty kauniit kuviot kuten Sinunkin maljakossa, mutta kyllämuutkin on samantapaisia valmistaneet.

Wisitor02 tai Pik kertoo kohta enempi.

Käyttäjän Maritta kuva
Maritta

Tuosta pohjakuvion riihimäkeläisyydestä:
Minulla on kahdessa kukkamaljakossa samanlainen pohjakuvio ja olen todistettavasti ostanut ne molemmat n. v. 1985 silloisesta Leningradista.

Venäläiset ja valkovenäläiset harrastavat myös paljon kuvissa näkyvää ristikkokuviohintaa.

Ruusuke on sekin melko yleisesti käytetty koristekuvio.

Viime sunnuntaisessa (10.2.) antiikkia -ohjelmassa näytettiin iso kristallimaljakko, jossa oli puolipyöreitä hiontamuotoja kuten näissäkin kuvissa. Sitä vaasia epäiltiin saksalaiseksi.

Minulta ainakin on mennyt usko siihen että jokin tietty kuvio kertoisi aukottomasti tekijän tai tekopaikan. Niistä (mm. tekotavan huolellisuudesta) voi saada korkeintaan vihjeitä.

Korjatkaa jos olen tulkinnut väärin.

Nämä kommentit eivät tarkoita etteikö kaunista ja laadukasta tavaraa osattaisi tehdä vähän siellä sun täällä.
Tuota antiikkia -ohjelmaa mukaellen minustakin on sääli ettei kauniita ja suurella vaivalla tehtyjä esineitä oikein osata enää arvostaa.

Käyttäjän pik kuva
pik

Vaikken hiotusta kristallista ja vanhasta puristelasista juuri mitään tiedä, niin vähän odottelinkin, että joku muu kirjoittaa tuon. Kiitos ja vahvistan. Sen verran minäkin olen niistä oppinut, että samoja suosittuja kuvioita on harrastettu ympäri maailman. Vaatii todellista tarkkaa syyniä ja asiantuntemusta varmasti identifioida noita.

Käsittääkseni itärajan taka ei ole kovin epätodennäköinen vaihtoehto.

Käyttäjän lasimestarinsilli kuva
lasimestarinsilli

http://www.astiataivas.fi/tuotteet.html?id=47/131

Lisäksi nuo muutkin kuviot on Riihimäen lasitehtaan käyttämää.

Käyttäjän Lihtu kuva
Lihtu

Kiitos kovin :) Jokainen johtolanka on tutkittava. Kesällä lainasin kirjastosta kaikki vanhaa lasia käsittelevät kirjat, ja niistä en ihan samanlaisia löytänyt. Niminmerkki "tumpelo netin käytössä..."

Käyttäjän lasilintu kuva
lasilintu

Tosiaan pohjakuvio on varsin kansainvälinen, sen huomaa ihan pikaisella kuvahaulla. Hei Lihtu, olet varmaan huomannut, että suomalaisen puriste- ja kristallilasin kuvioita löytyy Kansalliskirjaston pienpainatteista. Haku on puuduttavaa eikä kaikkea löydy.

Tässä linkissä on muodoltaan samanlainen kulho kuin sinulla (koriste on erilainen):

http://www.ebay.com/itm/CUT-GLASS-CRYSTAL-OVAL-BOWL-BRILLIANT-BEAUTIFULL...

Näitä on tehty ainaskin Ameriikassa.

Käyttäjän Pikosa kuva
Pikosa

"Googlasin" BOHEMIA KRITALL:lia , josta löytyi monenlaisia kuvioita,mm konjakkilasi,jossa sama kuvio kuin "astiataivaan vaasissa" . kuitenkin lasia myydään Suomessa Puolalaisena kristallina. Siispä en ainakaan uskalla tunnistaa esinettä kuvion perusteella. Toivottavasti alkuperä selviää.

Käyttäjän lasimestarinsilli kuva
lasimestarinsilli

Ei vaimoni vanhemmat mistään lenikraatista maljaa ole ostaneet vaan suomalaista lasitavaraa myyvästä liikkeestä vuosikymmenet sitten eli noin 50 vuotta sitten.

Käyttäjän Lihtu kuva
Lihtu

Kiitos kaikille vastanneille! Ajattelinkin, että ei tämä ole ihan yksinkerainen hommeli, mutta monta vihjettä tuli, joista hyvä jatkaa...
Tuo lasilinnun linkissä oleva malja on aikas samanmoinen malliltaan ja astian reunakin äkkiseltään katsottuna, vaikka kuvio tosiaan erilainen. Mutta jatketaan netin kahlaamista, jospa nui jostakin tulisi vastaan :)

Käyttäjän Wisitor02 kuva
Wisitor02

https://www.google.fi/search?q=Irish+Waterford+crystal+glass+Honey+Jam+J...
Kyllä se lusikkapurkki oli oikeassa tavallaan,monissa tämänlaisissa purkeissa on kansi jossa lusikalle on reikä tai kolo.Ei tietenkään vielä löytynyt sitä oikeaa,mutta muuttamalla hakua saattaa löytyä.Waterfordin voi vaihtaa mihin tahansa lasitehtaaseen,ja tämä koriste Iris on parempi vaihtaa vaikka Willow koristeeksi.Honey Jam Jug,Marmalade Jug,Sugar Jug.Suomalaisiksi en pystynyt kumpaakaan esinettä tunnistamaan,ei ole kattavaa Karhulan ja Riihimäen Lasin kuvastoa kaikilta vuosilta.En menisi venäläiseksikään sanomaan.Bohemian koriste kuviot ehkä lähinnä tätä maljaa/sokerikkoa(boat bowl).Näitä koristekuviota kannattaa katsoa myös muista astioista esim.kaatimista.Ehkä tästä saa joku toinen hyvän vinkin,jäädään odottelemaan ja googlailemaan.Pitää myös käydä kirjastosta katsomassa puuttuvia Nuutajärven,Karhulan ja Riihimäen Kuvastoja.

Käyttäjän Lihtu kuva
Lihtu

Kiitos myös Wisiotor :) Nyt vaan googlettamaan :D

Käyttäjän hema kuva
hema

Vielä kommentti tuohon 'lusikkakuppi' tai 'lusikkapurkki'-nimitykseen. Yllä olevassa vaasissa ei kyllä ole kyse mistään sinappipurkista taikka vastaavasta, joissa on joskus reiällinen kansi lusikkaa varten. Lihtu ajanee takaa ns. lusikkavaasia (spooner, celery vase, vase á cuillers), joka vaasityyppi on suhteellisen matala, aina ylhäältä auki ja usein vielä vähän leveneväkin.Tällainen vaasi voi olla jalallinen tai jalaton. Nimensä vaasi on saanut siitä, että siinä etenkin 1800-luvulla tarjoiltiin selleritankoja välipalaksi. Lusikkavaasien kulta-aika maailmalla oli 1830-1890, minkä jälkeen tapa katosi ja vaaseja alettiin käyttää muihin sopiviin tarkoituksiin. Suomessa lusikkavaaseja valmistivat useat tehtaat lähinnä kristallista 1920-30-luvuilla ja nimenomaan jalattomana mallina.
PS. En minäkään usko, että kumpikaan yllä mainituista esineistä on kotimainen.

Käyttäjän Wisitor02 kuva
Wisitor02

Heman asiaa selventävä kommentti antaa aiheen tutkailla syvemmin Depression Glass sekä EAPG Early American Glass sivustoja.(sellerin varsia välipalaksi,huh)

Käyttäjän pik kuva
pik

Vielä lisäkommentti noista sellerivaaseista, lusikkavaasit varmaan kuuluvat samaan sarjaan siinä mielessä, että käsittääkseni ihan kukkavaasikäyttöön oikeasti tarkoitettuja vaaseja tuotiin/valmistettiin/markkinoitiin ainakin Englannissa sellerivaasi-nimityksellä siitä yksinkertaisesta syystä, että käytännöllisellä tuotteella oli alempi tulli (tai jopa ei tullia) kuin koriste-esineellä. Toisaalta jonkun sodan (WW2?) aikaan/jälkeen ilmeisesti koriste-esineiden valmistus oli jopa kielletty.

Uudet foorumin aiheet (klikkaa auki)
13 tuntia 6 min sitten Sefu sanoi:
6,8,10 cm korkeita Onko pun öljylampun osa Matalin mahtuu tuikku hyvin Onko tietoa maasta Lue lisää →
13 tuntia 6 min sitten Sefu sanoi:
6,8,10 cm korkeita Onko pun öljylampun osa Matalin mahtuu tuikku hyvin Onko tietoa maasta Lue lisää →
1 päivä 6 tuntia sitten jopex sanoi:
Hei, tunnistaako kukaan oheista esinettä ? Ei muita merkintöjä paitsi tarra ja hopeajalan mukaan 830 hopeaa vuodelta 1971 (s7). Lue lisää →
1 päivä 9 tuntia sitten Gena sanoi:
Korkeus n. 15 cm, kapenee hieman suuaukkoa kohden, jonka halkaisija n. 5,5 cm. Pohja kaareutuu hiukan sisäänpäin. Laadukkaan oloinen lasi... Lue lisää →
1 päivä 12 tuntia sitten Sefu sanoi:
Mikä on tämä taidelasi 1970 luvulta?? Lue lisää →
1 päivä 17 tuntia sitten laivonsaari sanoi:
Minkä tehtaan sarja? Arvo? Lue lisää →
2 päivää 12 tuntia sitten pelmeriini sanoi:
Osaako kukaan sanoa ovatko nämä pulut Oiva Toikan tuotantoa. En löydä kummastakaan signeerauksia, pienemmän linnun pohjassa tarra Karelia... Lue lisää →
3 päivää 6 tuntia sitten Eikkula sanoi:
Hei! Tunnistaako kukaan tätä maljaa tai se alkuperää onko kotimaista vai ulkomaista tuotantoa. Malja painaa 1,3 kg. Korkeus pöydän... Lue lisää →
3 päivää 10 tuntia sitten Talvi2020 sanoi:
Anja Juurikkala s. 1923-k. 2015. Juurikkala opiskeli ensin taideteollisessa keskuskoulussa 1943-46, minkä jälkeen hän toimi Arabian... Lue lisää →
Uusimmat kommentit (klikkaa auki)
12 tuntia 29 min sitten Wisitor02 sanoi:
Tuo Reijmyren pullo näyttää olevan hieman erilainen kuin mitä on valmistanut englatilainen Wood Brothers Glass Co.Linkissä kerrotaan... Lue lisää →
15 tuntia 36 min sitten oci sanoi:
Krookilan kahvikuppikirja on hyvä tietolähde, vaikka siellä on virheitä juuri koristeiden osalta. Onko kuitenkaan Platina tai Lady... Lue lisää →
16 tuntia 51 min sitten hema sanoi:
Kommentoin nimenomaan DG-mallin kahvikupin pullalautasta, sitä samaa joka sinulla on kuvassa. Minä en tiedä, mikä on just oikea... Lue lisää →
18 tuntia 51 min sitten pelmeriini sanoi:
Kiitos taas vastauksesta. Kylläpä tuli taas paljon tietoa kyseisestä lautasesta. Fasetointi siis tarkoittaa tätä minun käyttämää... Lue lisää →
19 tuntia 32 min sitten hema sanoi:
Hopeareunuksisesta Arabian kahvikupin pullalautasesta. DG-mallia on valmistettu myös Platina-nimisenä settinä, johon siis kuuluu... Lue lisää →
22 tuntia 3 min sitten lasilintu sanoi:
Täällä tekijäksi ehdotetaan Wood Bros. Sarjan nimi Cascade. https://www.20thcenturyglass.com/glass_encyclopedia/british_glass/other_... Lue lisää →
1 päivä 16 tuntia sitten pelmeriini sanoi:
Kiitos vastauksesta. Jos tuo hopeareunus on tosiaan tilauskoriste niin sepä selittäisi sen ettei niitä oikein tahdo vastaan tulla missään... Lue lisää →
1 päivä 16 tuntia sitten PeKaRa sanoi:
Kiitos hyvistä vihjeistä, etsitään! Lue lisää →

Kirjavinkki

Harri Koski

Tuhat ja yksi Arabian kahvikuppia 2

Kirjasta löytyy kuvien lisäksi tietoa Arabian kahvikuppien malleista, valmistusajasta, kuppien ja koristeiden suunnittelijoista sekä milloin koriste on ollut käytössä.

» Klikkaa tästä ja lue lisää Adlibriksen kirjakaupassa