Tämä näköispainos on koottu Riihimäen Lasin myyntikuvastojen irtolehtikansioista ja se antaa kattavan kuvan Riihimäen lasitehtaan 60-70-lukujen tuotannosta.
I love the positivity! I am thankful for so much right now in my life. The fact that it is finally cooling off puts a smile on my face. I... Lue lisää →
https://www.designlasi.com/forum/kirkas-kulho
Vanha keskustelu vasemmanpuoleisesta kulhosta.
Lue lisää →
Suurkiitos tiedosta. Niinpä onkin. Nyt löytyi jo netistäkin, kun älysin käyttää tuoppi-sanaa!
Lue lisää →
Taitaa olla Nuutajärvi Hiiop, Oiva Toikka
Lue lisää →
Many thanks for your informative posting. I always uncover useful blog posts to pick up new abilities. My most recent blog reading was... Lue lisää →
Ei mitään varmaa ,mutta jotenkin tuli mieleen Keijo Kortesalo. Aivan samaa en löytänyt mutta tutkippas Asmo Uutelan tekeleitä myös.
Lue lisää →
Kuva hieman epäselvä kyseessä varmaan Kaj Franckin pyöreäpohjainen kirjava lasi 5023 (1954-71) ja kaadin (5601) ja settiin kuuluva... Lue lisää →
Kumela, Riihimäki.
Ok, kiitoksia. En löytänyt itse vastaavaa mistään vaikka kuinka kaivelin. Yhden samanlaisen kaiverruksen näin nyt kun etsin Kumelan nimellä, mutta se oli yksinkertaisempi (?) ilman kahvoja. Myyntihintana oli 200€ mikä tuntuu aika korkealta pyynniltä. Onko tietoa tämän arvosta, voiko rinnastaa http://www.tolkontiikki.fi/sulo-tommola-p-186.html ?
Näin poistuneen huutonet ilmoituksen kuvan jossa muuten samanlainen maljakko kuitenkin ilman sivulla olevia koristeita,siinä oli kaiverrettuna hevonen ja ilmeisesti mänty ja jotain maisemaa.Kaivertajaksi kerrottiin Erkki Käppi,harvinaisia esineitä.
Kotka kaiverruksena ei ole harvinainen Kumelan esineissä joita näkee myynnissä. Ehkä jopa yleisin, ainakin yleisimmästä päästä. Alustuksen esine muodoltaan ei ole myöskään harvinainen. Yleisin hionta johon törmää löytyy oheisesta kuvasta alustuksen ruskealla aihiolla ja Kumelasta tehty kirja sivu 41. Tämä yhdistelmä sen sijaan on keräilijän näkökulmasta mielenkiintoinen.
Hinta. Oma mielenkiintoni heräisi alle 150 euron kohdilla. Ja taas jos pussi on kunnossa sekä haluaa ko esineen taivas on rajana. Saa olla eri mieltä.
Täytyy myöntää,erittäin kaunis esine jota on vaikea rahassa mitata,kuitenkin huutokaupassa harvinaisetkin esineet saavat arvon.
On kaunis ja todella hyvässä kunnossa. Mummuni sitä kaapissa vain säilyttänyt. Mietiskelin vain, kun siitä 35€ tarjottiin, että taitaa tunnearvo mennä yli kyllä. Paljon muitakin lasiesineitä mummulta tuli, kaikki ei mahdu kaappeihin joten joistakin täytyisi luopua. Pitäisi vain päättää että mistä vai ostaako uuden kaapin :) Kiitos teille, nyt kun Kumela-nimen kuulin niin tunnistin sivuilta joitakin muitakin lasiesineitä mitä minulla on. Jotkin ovat epäselviä vielä, joten niistä pistelen kuvia. Kiitos vielä teille!
Eleanor katseleppa netistä kuika paljon maksetaan Kumelan esineistä jotka ovat Erkki Käpin kaivertamia,ennen kun alat tuota perhekalleutta myymään.
Varmaa on ainoastaan se että malja on tehty Kumelassa. Hioja on tuntematon kunnes toisin todistetaan. Käytännössä mahdoton tehtävä. Joten Erkki Käppiin vertaaminen suoraan on hiukan harhaan johtavaa mielestäni.
Theodor Käppin töitä voi ihastella Kauklahden ja Riihimäen Lasin esineissä,Kumela Lasilla Ekrkki Käppi on ollut monessa mukana.Kun on kyseessä signeeramaton esine,niin täsmälleen oikeata vastausta ei voida kysyjälle suunnittelijan ja kaivertajan osalta antaa.
Tarkoitus oli antaa kysyjälle suuntaa jos aikoo esineelle hahmottaa myyntihintaa.
Kiitos Wisitor02 ja Pete70 tiedoistanne! signeerausta ei tosiaan ole, katselin joka kulman kun en tiedä mihin yleensä kaivertavat. Luulen että pidän sen itselläni muistona. Kiitin kohteliaasti 35€:n tarjouksesta, ja perään tuli 80€. Olen ensi viikolla menossa Riihimäen ohitse, voisi olla mielenkiintoista vierailla lasimuseossa nyt kun tätä maailmaa minulle avasitte hieman :)
Siltä varalta, että joku luulee T. ja E. Käpin tehneen töitä vain kommentissa 10 mainituille lasitehtaille, pitää tehdä ainakin seuraavia lisäyksiä.T. Käppi työskenteli uransa aikana myös Iittalassa 1940-luvun lopulla.
E. Käpin sanotaan työskennelleen myös Riihimäen Lasitehtaassa. Lisäksi hän hioi kuvioita Göran Hongellinkin (Karhulan lasi) suunnittelemiin lasiesineisiin.
Kumpaankin taiteilijaan liitetään eri lähteissä myös työskentely omassa kaivertamossa/lasiverstaassa.
Vaihtuvista työsuhteista - ja ahkeruudesta - taitaa johtua se, että heidän koristelemiensa lasiesineiden mallikirjo on laaja.
Mainittuja taitelijoita koskeva tieto näyttää olevan hajallaan eri paikoissa. En löytänyt ainakaan äkkiseltään hyvää selvitystä heidän työuristaan.