Käyttäjän jääkarhu kuva
jääkarhu

Mikä iittalan valkea maljakko

Mikä iittalan valkea maljakko, iittalan kolmiotarralla.
Korkeus 120 mm, halkaisija 161 mm, pohjan halkaisija 105 x 79 mm, paino 720 g.
Kiitos tiedoista etukäteen

Kirjaudu sisään tai rekisteröidy kommentoidaksesi.

Jos haluat ottaa yksityisesti yhteyttä viestiketjun aloittajaan tai johonkin kommentoijaan, klikkaa hänen nimeään ja pääset jättämään viestin.

Käyttäjän antiikkimyyra kuva
antiikkimyyra

Maljakkosi on Tapio Wirkkalan 1983 suunnittelema Sonaatti. Tuotannossa 1984-1986.

Kuva muokattu Iittalan 1986 luettelosta.

Käyttäjän jääkarhu kuva
jääkarhu

Ok, kiitos tiedosta :)

Käyttäjän jääkarhu kuva
jääkarhu

Mitenhän Iittalan tarrojen merkitykset sitten meneekään? Ao. maljakkoni on kolmiotarralla 1958-1974. Kopioin tuohon tekstiä: http://kruununjalokivet.com/?tag=nuutajarvi

I – Tarran on suunnitellut Timo Sarpaneva 1956 ja ensimmäisen kerran sitä on käytetty vain i kokoelmassansa, Nämä astiat saivat suuren suosion. Myöhemmin nämä tarrat tulivat käyttöön muihin astioihin ja esineisiin (Lähde: Suomalaisen lasin juhlaa, Iittala 125, sivu 41).

Iittalan omien tarrojen merkitys on seuraava:

1958-1974 oli käytössä kolmio-muotoinen merkki, jossa valkoisella teksti Made in Finland.

1974-1991 merkki oli vaakasuoran suorakaiteen muotoinen, edelleen siinä oli mukana teksti Made in Finland.

1991-2001 Merkki oli nykyisen muotoinen, tekstinä valkoisella iittala Finland.

2001 asti on käytössä ollut nykyinen merkki mustalla Iittala-tekstillä.

Lähde: http://kysymuseolta.fi/designmuseo/#!id=642

Käyttäjän antiikkimyyra kuva
antiikkimyyra

No näinhän se periaatteessa menee näiden i-merkkien kanssa. Lisättäköön, että 1956-1958 oli käytössä pelkkä pyöreä tai pyöreä, jonka alla MADE IN FINLAND -merkki (ks. oheinen kuva). Tämä merkki on paperia! Tarkennuksena 1958-1974 komiomerkkiin, että se on siirtokuva, kun taas kaikki uudemmat ovat tarroja.

Uudempien merkkien käyttöajat menevät varsin hyvin yllä olevan luettelon mukaan, mutta juuri tätä kolmiomerkkiä on käytetty myös paljon myöhemmin kuin "virallisena" käyttöaikana. Tämän osoittaa esim. juuri kysyjän Sonaatti-maljakko. Myös muissa esineissä tätä merkkiä näkyy ainakin 1980-luvun lopulle asti. Olen kysynyt merkin käytöstä "asioista tavallisesti perillä olevalta lähteeltä", ja hänen mukaansa merkkiä käytettiin satunnaisissa esinesarjoissa, joihin se "sopi" ja koska merkkejä oli jäljellä. Ei siis mitään erityistä merkitystä tai tarkoitusta tämän merkin käytölle.

Käyttäjän jääkarhu kuva
jääkarhu

Paljon kiitoksia tiedosta, tämä selvensi hyvin asiaa.

Käyttäjän Wisitor02 kuva
Wisitor02

Noinhan ne Iittalan tarrat pitäisi mennä kuten edellä luettelit, mutta kaippa niitä tarroja on laitettu myös kuten tavarakeitaan linkissä on asia ajateltu.Varmaankin kokemuksen pohjalta on tavarakeitaan sivustolla nuo vuosiluvut.
http://tavarakeidas.fi/index.php?id_cms=1&controller=cms

Käyttäjän jääkarhu kuva
jääkarhu

Kiitos, hyvä linkki noihin lasitehtaiden tarroihin.

Uudet foorumin aiheet (klikkaa auki)
4 tuntia 45 min sitten Pirjoanneli sanoi:
Kuvissa oleva seinäamppeli löytyy Kupittaan Saven v 1941 kuvastosta numerona 408 IV, eri kuviolla tosin. Minulla ei ole käytössä muita... Lue lisää →
10 tuntia 45 min sitten Anja Irmeli sanoi:
Olen näitä lasiesineitä yrittänyt jo jonkin aikaa selvittää. En ole varmaan osunut oikeille sivuille. 1. Pituus n. 36 cm, leveys n. 20 cm... Lue lisää →
18 tuntia 31 min sitten maggie sanoi:
Myyn täysin ehjän Onni-maljan, kakkulautasen väri on vihreä, liitän kuvan mukaan. Tällaisen vastauksen sain Riihimän lasilta 20v sitten:... Lue lisää →
1 päivä 5 tuntia sitten Niide sanoi:
Kuka on valmistanut tällaisia Olympia vuoden 1952 keramiikka koristelautasia tai tuhkakuppeja 10x10cm? Kiitos jo etukäteen. Lue lisää →
1 päivä 15 tuntia sitten kalliomaen sanoi:
Sain lahjaksi linnun, jonka ystäväni oli löytänyt roskalavalta. Meitä molempia nyt kiinnostaisi linnun nimi. Korkeus noin 11 cm, leveys... Lue lisää →
2 päivää 18 tuntia sitten Kosean sanoi:
Tietoa kaipaan. Karhula o/y ursus-lasi pullo. Onko tämä 1940 luvulta ja onko tietoa arvosta Lue lisää →
3 päivää 8 tuntia sitten Cadel sanoi:
Mitä ja minkä valmistamia nämä tarjoilulautaset ovat? Ilmeisesti tuo kirkas maljakko on Liekki sarjan maljakko mutta muille en ole... Lue lisää →
3 päivää 10 tuntia sitten Bono sanoi:
Mikä kulho? Kenen suunnittelema? Yms. tieto kiinnostaa. Korkeus 8cm. Halkaisija 9cm. Paino kevein 219g painavin 246g. Lue lisää →
3 päivää 14 tuntia sitten Henri74 sanoi:
Kuvan mukainen tuhkakuppi. Tarvitsen lisätietoja. Valmistaja, harvinaisuus jne Lue lisää →
Uusimmat kommentit (klikkaa auki)
3 tuntia 24 min sitten Diletantta sanoi:
Et varsinaisesti kysy, mutta vastaan silti. Mittoja et kerro, minusta näyttää vahvasti siltä, että kyseessä on Nuutajärven lasintekijän... Lue lisää →
14 tuntia 34 min sitten Henri74 sanoi:
Kiitoksia tiedosta. Mitens toi Ahvenanmaan vaakuna ja Arabiatarra?Heikentääkö vai nostaako myyntihintaa? Ja mistä hintaluokasta puhutaan Lue lisää →
1 päivä 14 tuntia sitten Kosean sanoi:
Kiitos tiedosta.täytyy miettiä myynkö,mutta en 5€:lla Lue lisää →
1 päivä 16 tuntia sitten Wisitor02 sanoi:
Kansalliskirjaston digitaalisista pienpainatteista löytyi Karhula Oy:n hinnasto purkeille ja säilykelaseille 1.1.1934 ja siellä on... Lue lisää →
2 päivää 16 tuntia sitten Juhokusti sanoi:
Kiitos paljon vastauksesta, mielenkiintoista tietoa! Ikä sopiikin maljakon tunnettuun historiaan, muuta tietoa ei siitä ollut. Lue lisää →
3 päivää 8 tuntia sitten antiikkimyyra sanoi:
Maljakkosi näyttää siltä, kuin se olisi puhallettu Oiva Toikan N400-maljakon muottiin. Kokokin on sopiva. Maljakkosi saattaa olla... Lue lisää →
3 päivää 13 tuntia sitten uoleviuolevi sanoi:
Orvola "Campus"-sarjaa 1970-luvulta, hiukka harvinaisempi värillisenä. Lue lisää →
3 päivää 18 tuntia sitten Elisa66 sanoi:
Tuo on varmasti ihan totta. Lasinpuhaltajat ja heidän työnsä ansaitsisivat paljon enemmän arvostusta ja kiinnostusta. Tiimityötä... Lue lisää →

Kirjavinkki

Pirkko Sillanpää, Ilkka Kuhanen, Kaisa Koivisto

Lasin aika

Tämä kauniisti kuvitettu kirja Kauklahden lasitehtaasta ja sen tuotannosta on upea katsaus suomalaisen lasiteollisuuden historiaan. Aikalaiskuvitus tehdasmiljööstä ja tehtaan arjesta houkuttaa lukijan uppoutumaan lasinpuhalluksen saloihin ja eläytymään tehdaslaisten arkeen.

» Klikkaa tästä ja lue lisää Adlibriksen kirjakaupassa