Vaikka Erkkitapio Siiroisen elämä jäi lyhyeksi, hänen lasiuraansa voidaan pitää poikkeuksellisen merkittävänä. Tämän näyttelyluettelon tarkoituksena on valottaa Siiroisen suunnittelijanuraa mahdollisimman monipuolisesti. Tekstin liitteenä on paitsi Riihimäen Lasin ja Kotilasin esineluettelot, myös luettelo SIiroisen Studiolasille suunnittelemista esineistä.
https://www.cylex.fi/lasinpuhallus.html
Linkissä lasipajoja , joissa lasinpuhallusta vielä tehdään.Ruotsissa on toimivia lasitehtaita.... Lue lisää →
Itävaltalaisen Oberglas tehtaan valmistama maljakko.
https://www.ebay.co.uk/itm/151733352821
Lue lisää →
Muistaakseni joskus 2011 omani sain juurikin lonkerosixpäkin kylkiäisenä. Olisinkohan jopa Siwasta ostanut?
Lue lisää →
Kovin näyttää siltä, että kyseessä on Nuutajärven lasin ja Kaj Franckin cocktailsekoitin 2544, mutta tulppa puuttuu.
Lue lisää →
Minulle päätyi samanlainen maljakko. Oliko tästä löytynyt jotain tietoa?
Lue lisää →
Jos joakus myyt pistä viesti.. 🙂mareterik@gmail.com
Lue lisää →
ovatko tekstissä mainitut koot nimenomaa kuvien mallisen maljakon kokoja ja ne kolmikerroksiset mahdollisesti joitain muita? H. Tynelliä... Lue lisää →
Oi, kiitos vastauksesta! ja että heille löytyi nimi! Sopivat kivasti yhteen Kesäkukka-sarjan kanssa 😊
Lue lisää →
Huono tuo linkin kuva (sivun alin kuva), mutta olisiko se tuossa?
http://digi.lib.helsinki.fi/pienpainate/secur...
Arvoa mahdoton sanoa kun on harvoin kaupattavana, mutta jos on hyvässä kunnossa, niin kyllä tuo keräilijöitä varmaan kiinnostaa ilman korkkiakin, joka taitaa puuttua.
Ei tuo kyllä vaikuta tapsan linkittämältä tuotteelta. Tuossa kuviointi loppuu kaulaan, minkä jälkeen on vielä kirkasta osaa. Tuosta kirkkaasta osasta näkyy pullon tulppakin läpi. Bertan karahvi on kuvioitu kokonaan.
Bertankaan karahvissa kuviointi ei ulotu ihan suun yläpintaan asti. Pientä vaihtelua voi tässä mielessä valmistuksessa olla. Mielestäni siis on kyse ainakin samasta esinelajista eli riihimäkeläisestä kirjolasista. Olisi hyvä saada vielä vetomitta, joka luettelon karahvissa on 1/3 litraa.
Kirjolasia ei nykyään kovin paljon näe, mutta hinta ei silti ole häävi. Tällaisen tulpattoman karahvin hinta ei mielestäni nouse 50 euroon.
Kirjolasia se on, näitä on tehty myös värillisenä. Mielestäni 20-30 luku "osuu" oikeaan.
Itsekin tuolla aiemmassa epäilin linkin kuvan ja avaajan karahvin yhteensopivuutta, mutta nostin sen siihen ennen kaikkea aikaa ja nähdyllä tavalla koristeltuja esineitä esittelemään. Linkitetyn sivun edellä, siis sivulla 4 on kirjolasia ja tuon näytetyn sivun jälkeen vielä useammalla sivulla tätä samaa, hapottamalla eli etsaamalla koristeltua lasituotantoa.
Jos karahvi on Riihimäeltä lähtöisin, niin en oikein usko sitä 1920-luvun tuotteeksi. Linkitetty kuvaston sivu oli vuoden 1938 alusta ja arvailen, että Riihimäellä olisi otettu kirjolasi valmistukseen muutamaa vuotta sanottua vuosilukua aikaisemmin.