Käyttäjän SuviM kuva
SuviM

Onkohan kotimaisia maljoja ja kannu?

Mistähän mahtaisivat olla kotoisin, sattuisiko joku tietämään? Viilikuppeja (?) on viisi kappaletta. Avusta taas kiittelen:).

Kirjaudu sisään tai rekisteröidy kommentoidaksesi.

Jos haluat ottaa yksityisesti yhteyttä viestiketjun aloittajaan tai johonkin kommentoijaan, klikkaa hänen nimeään ja pääset jättämään viestin.

Käyttäjän SuviM kuva
SuviM

Ajattelin vielä kokeilla, josko joku sattuisi jotakin näistä tunnistamaan tai arvelemaan alkuperää...

Käyttäjän terrielli kuva
terrielli

Tuon kannun alaosa ja otin ovat aika identtiset Tamara Aladinin suunnitteleman kannun kanssa. Tosin en ole ikinä nähnyt ko kannua hiontakuviolla, joten tämä on vain villi veikkaus.

Käyttäjän SuviM kuva
SuviM

Kiitos kuitenkin veikkauksesta:). Täytyypä perehtyä Aladinin kannuihin...

Käyttäjän tapsa kuva
tapsa

Viilikulhojesi alkuperää alkuperää on kuvan perusteella mahdoton edes arvailla. Kulhoja ovat valmistaneet jo 1800-luvulta jokseenkin kaikki kotimaiset lasitehtaat ja valmistus on jatkunut pitkälle 1900-luvun puolelle. Esineitten tunnistaminen luotettavasti on mahdollista vain, jos esineen pohjassa on lasimassassa koholeima, joka kertoo tehtaan. Merkintätapaa on käytetty.

Henkilökohtaisesti kulhoa tarkasteleva asiantuntija voisi lasimassasta arvailla vanhan esineen ikää ja mahdollisesti mittojen perusteella sulkea pois jonkun valmistajan.

Kirkas ja kaiverrettu kaatimesi muistuttaa kovasti myöskin OY Kumelan valmistamaa kaadinta, jota olen nähnyt värillisenä ja ilman koristehiontaa. Muistaakseni Kumelan kannun (mehukannu?) tilavuudeksi on ilmoitettu 1,2 litraa.

Käyttäjän SuviM kuva
SuviM

Kiitos! Viilikulhojen pohjassa ei ole leimaa, mutta hyvä tietää, että niitä on ollut monella valmistuksessa ja pitkään.

Mittailin tuon kannun, se on 1,2 l tuohon nokan alareunaan asti.

Vaikka kannu ja jalallinen vati ovat suurinpiirtein samalla tavalla hiottu, niin lasi on aivan erilaista; kannussa ohutta ja vähän epätasaista ja vadissa todella paksua (noin 0,5 cm paksuista) ja tasaista.

Käyttäjän tapsa kuva
tapsa

Vielä viilikulhoista ja muistakin aiheista.

Viilikulho, viilivati, viilikehlo, viilikuppi, viilipunkka jne. Hyvällä esineellä on paljon nimiä.
Kulhoja on valmistettu melkein kaikissa väreissä, mutta värittömän lisäksi yleensä on käytetty vaaleita, kevyitä sävyjä sinisestä, vihreästä ja ruskeasta, mutta myös tummia on tavattu. Koot vaihtelevat. Todella vanhoissa kulhoissa on usein pohjassa punttelin jälki näkyvissä.

Kuten jo sanottu, Suomessa ja monessa muussakin maassa koko 1800-luku oli tämän tarpeellisen käyttöesineen valmistusaikaa, mutta muistaakseni vielä Tapio Wirkkalankin tuotannosta löytyy viilikulho.

Katselin Kumelan kuvastoa vuodelta 1969 ja sen mukaan tuota puhuttua kaadinta on valmistettu myös kirkkaana. Tuo koristekuvio ei ole Kumelan tutuimpia, mutta mielestäni tuokin bumeranginmuotoisesti kääntyvä lehtikuvio löytyy. Jos kaadin on Kumelan, niin sieltä voisi olla myös jalallinen maljasi, jonka koristelu on kai kaatimen kanssa sama.

Jalattoman maljan koristelussa on kai tähkäaihe, jota löytyy ainakin Karhulan, Iittalan ja Nuutajärven vanhoista tai vanhahkoista esineistä.
Noilta pohjilta itse hakisin varmennusta.

Kun vastaisuudessa kuvaat kirkkaan ja pyöreän esineen hionta- tai kaiverruskuvioita, kannattaa kokeilla mustaa tai tummaa taustaa. Noitten onnistunut kuvaus on aika haasteellista.

Käyttäjän SuviM kuva
SuviM

Mielenkiintoista tuo, että noin moni eri tehdas on käyttänyt tähkäaihetta, siitä on tosiaan kyse.

Uudet foorumin aiheet (klikkaa auki)
5 tuntia 19 min sitten Pasi Ylirönni sanoi:
Olen pitänyt juustolasina, mutta en ole ihan varma. Lue lisää →
8 tuntia 3 min sitten tyyne69 sanoi:
Osaako joku kertoa tästä perhosesta? Kiinnostaa tekijä ja myös arvo Lue lisää →
8 tuntia 16 min sitten tyyne69 sanoi:
Onkos tämä maljakko G.Nymanin vai kenties joku muu? Lue lisää →
1 päivä 18 min sitten spwaw2 sanoi:
Valitan esineiden paljoutta. En tunnista yhtäkään. Lue lisää →
1 päivä 3 tuntia sitten Vardanian sanoi:
Moikka! Olen vuosia etsinyt tätä maljaa netistä, enkä vieläkään tiedä kenen valmistama se on. Tunnistaisikohan sen joku täällä? Kiitos... Lue lisää →
1 päivä 17 tuntia sitten Hannex sanoi:
Hei! Kuvan pieni kulho, korkeus 32 ja halkaisija 108 mm, alareunassa (ulkopuolella) muotista tullut teksti OLE HYVÄ, pohja matattu (... Lue lisää →
2 päivää 40 min sitten STW sanoi:
Onkohan iittalan? Tässä oli hyvin kulunut kolmiotarra jonka rippeet hävisivät pesussa. korkeus 23cm ja leveys 13,5cm. Lue lisää →
2 päivää 3 tuntia sitten Sinou sanoi:
Mikähän lienee nykypäivän hinta näille vanhoille juomalaseille ? Lue lisää →
2 päivää 3 tuntia sitten uoleviuolevi sanoi:
Näitä pikkukulhoja tulee aina silloin tällöin vastaan kahdessa koossa, tänään löytyi pitkulainen Backmanin tiikkitarjottimella.... Lue lisää →
Uusimmat kommentit (klikkaa auki)
31 min 30 s sitten hema sanoi:
Lasin nimi on Iris. Arvolasista on kysymys. Lue lisää →
1 tunti 45 min sitten mmap sanoi:
Tämä on oivallinen tieto, kiitos! Lue lisää →
1 tunti 51 min sitten hema sanoi:
Vielä yksi pieni lisäys puoleltani Ole Hyvä -astioihin. Ne tulivat Iittalan katalogeihin vuonna 1937 - näin saadaan yksi tuotantovuosi... Lue lisää →
2 tuntia 32 min sitten Hannex sanoi:
Kiitokset lisätiedosta! Lue lisää →
2 tuntia 36 min sitten uoleviuolevi sanoi:
Voi olla Humppilaa, Helanderin veljesten, Gynnel Nymanin lasinpuhaltajien käsistä. Tässä pinkki versio; https://www.designlasi.com/... Lue lisää →
5 tuntia 36 min sitten mmap sanoi:
Ole hyvä -lautaset ja kulhot tulevat ensi kerran Iittalan puristelasikuvastoon vuonna 1938 ja suunnittelija on mitä ilmeisimmin Erkki... Lue lisää →
8 tuntia 25 min sitten hema sanoi:
Ole-hyvä -mallista. Arvelisin, että se on ollut normaalituotannossa ja vapaasti jostakin ostettavissa, koska tuo teksti näkyy sekä... Lue lisää →
19 tuntia 26 min sitten Hannex sanoi:
Mainiota, kiitos tiedosta! Ihanko ollut normaalituotannossa tuon tekstin kanssa? Lue lisää →

Kirjavinkki

Uta Laurén

Oivan ihmemaassa

Oivan Ihmemaassa on Suomen lasimuseon julkaisema uusi teos, joka kertoo Oiva Toikasta (1931-2019), yhdestä maamme merkittävimmistä lasitaiteilijoista.

» Klikkaa tästä ja lue lisää Adlibriksen kirjakaupassa