Tämä kauniisti kuvitettu kirja Kauklahden lasitehtaasta ja sen tuotannosta on upea katsaus suomalaisen lasiteollisuuden historiaan. Aikalaiskuvitus tehdasmiljööstä ja tehtaan arjesta houkuttaa lukijan uppoutumaan lasinpuhalluksen saloihin ja eläytymään tehdaslaisten arkeen.
Luhtahuitti, koko 145 mm x 65 mm, valmistettu vuodesta 2001 eteenpäin.
Lue lisää →
Voisi ehkä olla sininen villihanhi. Valmistettu kahdessa värissä sinisenä ja ruskeana 1988-1990 kumpaakin väriä 1000 kpl:n numeroitu... Lue lisää →
en nää missää kohtaa mitää merkintääkään.
Ihan on myysteri tämä.
Lue lisää →
ei ole iällä mitään tietoa. katson näkyykö metalliosassa mitään merkintää esim pienellä missään.
Lue lisää →
Tuosta ensimmäisestä sen verran, ei ole tietoa missä ja milloin tai kuka on kyseisen lasilinnun mallin ensimmäisenä valmistanut,... Lue lisää →
On hienon näköinen tarjoiluastia, osaatko sanoa miten vanhasta esineestä on kysymys, avittaisi kovasti tietojen hakemisessa.Onko niin,... Lue lisää →
Suurenmoiset kiitokset! Nyt on linnulla nimi.
Lue lisää →
Siis helmikana
Lue lisää →
- 1 / 3
- seuraava ›
Kaadin näyttäisi olevan Riihimäen lasin kaadinmalli 5161, joka esiintyy ainakin jo vuoden 1930 hinnastossa ja myöhemmin myös saman vuosikymmen lopun (1939) kuvastossa. Kuvastossa tätä kaadinmallia koristaa tosin toisenlainen koriste Sen sijaan kaatimesi koristeaihetta eli "kuusenkäpyä" ei kuvastossa näy, mutta eiköhän Riihimäen kaatimessa ole Riihimäen koriste. Näin tämän kaatimen alkuperä ainakin yleisesti lasimarkkinoilla tulkitaan. On kyllä komia ja harvinainen, punahohdoksi viimeistelty kannu.
Kiitos vastauksestasi hema! Siis tämä olisi Riihimäen lasin kannu. Itse olen nähnyt kaksi, tämän ruskean kannun ja kermakon joka on kirkasta lasia, sama kuusenkäpy koriste.Ostin sen joitakin vuosia sitten Somerniemen kesätorilta.Onko kukaan nähnyt tällä kuviolla varustettuja esineitä, ei kai nämä nyt suomen ainota ole??
Löysin lisätietoa Käpy-koristeesta Kauklahden lasitehtaaseen, mutta vain kermakkoon liittyen. Kauklahtihan oli Riihimäen lasin tytäryhtiö, jolla ei ole omia kuvastoja, mutta sen inventaariokirjoja on jälkeenpäin tutkittu (Espoon kaupunginmuseon moniste 1994). Monisteen mukaan ei voida Riihimäen kuvastojen perusteella varmuudella tietää, mitkä esineistä ovat olleet tuotannossa Kauklahdessa ja mitkä Riihimäellä - eikä edes leima kerro tätä. Lähteen mukaan käpy-koristeinen kermakko esiintyy sekä Kauklahden inventaarioluetteloissa että Riihimäen lasin kuvastossa vuodelta 1928. Kermakon valmistusväreksi mainitaan vain sininen ja lila. Erikseen mainitaan vielä, että Riihimäen vuosien 1935 ja 1939 luetteloissa kermakon keskikentässä ei ole enää käpy-koristetta.
Uskon kyllä, että käpykoristeisia esineitä voi löytyä lisää muissakin esineryhmissä kuin kaatimissa ja kermakoissa.
Hema, kiitos vastauksesta. Laitan tähän kuvan siitä kermakosta, korkeus n.9 cm, käpykoristeen kohta mattaa ja se ei ole aivan samanlainen kuin lysteri kaatimessa, huomasin sen vasta nyt kuvaa katsoessani. Pitääpä jatkaa Antiikkimessujen ja kirppareiden kiertelyä, jos vaikka jostain tulisi eteen samanlaista kuviota.
Hema jo vastasi kyselyysi,mutta pientä lisä informaatiota löytyy myös Wenzel Hagelstamin
kirjasta:Uusi Antiikkikirja 1900-1980 sivuilta 102 ja 103 kuvien kera.(On kuva.myös kannusta)
Wisitor02 kiitos lisätiedoista, etsimpä kirjan ja tutkin asiaa.
Minulla on tällainen kannu hyvin tummana violettina (ei lysteriä), siinä tuo käpykoriste on hopeanväristä metallia.
Kyllä tämä kannu on myös harvinaisuus. Onko perintö vai mistä olet tämän löytänyt? Itse olen nähnyt ainostaan oman ruskean ja lisäksi se kirkas kermakko, jonka olen myynyt pois. Noista minulle tulleista vastauksisita saat varmaan lisätietoa kannustasi. Harvinaisia ovat, en ole Antiikkimessuillakaan koskaan "törmännyt" tälläisiin.
Ostin tuon antiikkiliikkeestä Hämeenlinnasta viitisen vuotta sitten, kun ihastuin koristeeseen.
Tämän viestiketjun perusteella heräsi uteliaisuus: mitä näistä kerrotaan Uudessa Antiikkikirjassa? :-)
Kirjassa on kuva ruskeasta Kannusta ja saman sarjan juomalasista,sekä kerrotaan lysteri/myrkkylasin valmistuksen alkuajoista Riihimäen lasitehtaalla.
Kun sinulla nyt kerran on tuo kirja edessäsi, niin etkö voi tarkemmin saman tien kertoa meille kaikille, mitä lisäinformaatiota kirja antaa tuosta käpy-koristeesta taikka käpykoristeisista esineistä. Esim. onko kirjan kannu ja juomalasi yksivärisen ruskea vai lysteri ja onko molemmissa tuo koriste. Ja onko kirjan kannu iso vai kenties kermakannu. Ja entä mitä kirjan lysteri/myrkkylasin valmistuksen alkuaika kertoo juuri tähän asiaan.
Kaikilla ei ole mahdollisuutta päästä helposti kirjastoihin.
Mulla itselläni ei ole tuota kirjaa juuri nyt tässä, mutta vilkaisin ko. kohtaa asian ollessa edellisen kerran ajankohtainen. Muistaakseni en huomannut silloin mitään erityistä uutta. Oliko se vain yksi lyhyt kuvateksti, jossa asiasta mainittiin?
Tällä välillä olen itse tehnyt uushankinnan. Kaksi punahohtoista juomalasia metsänkäpykoristeella on nyt pivossa ja ihailtavina. Lasien korkeus on 8,5 cm ja suun halkaisija 6 cm.
Kuvassa iso kannu on lysterin värinen eli kiiltävä ja heijastaa ympäristön värejä kuten vieressä olevan ruskean juomalasin.Molemmissa kuparin tai pronssin värinen käpykoristeinen metalli panta.Lasissa pannan yläpuolella omituinen kakkosta muistuttava metallikiemura lasin yläreunaan asti.Kirjassa mainitaan Lysterilasisten esineitten valmistuksen aloittamis vuodeksi 1929.Kuitenkin Riihimäen Lasin Lysterlasi esineet olivat jo aikaisemmin olleet Turun messuilla esillä.Tässä ne tärkeimmät.
Aikaisemmin esillä? Turun messut olivat vuoden 1929 kesäkuussa ja siellä lysterilasi esiteltiin uutuutena.
Tämä vuosi rajaa myös lysterilasisten käpykoriste-esineiden tuotantoajan melko lyhyeksi, koska vuoden 1935 luettelossa koristetta ei enää mainittu. Nuo hyvin tumman ruskealta näyttävät lysterilasiesineet ovat ilmeisesti sinihohtoa ja muut punahohtoa, koska nämä olivat Riihimäen pääasialliset lysterilasivärit.
Suora lainaus kirjasta:Vuonna 1929 Riihimäellä alettiin valmistaa roomalaista lasia imitoivaa lysteri- eli myrkkylasia,joka oli noussut Turun messujen uutuutena pinnalle;kaikki messuilla käyneet saivat muistoksi punahohtoisen Turku-aiheisen lysterituhkakupin.Tekstissä ei kerrottu milloin messut olivat.
lila, onko sinunkin kannussasi panta metallia?
Ei kannussani mitään metallipantaa ole. Ehkä käpykoriste hohtaa vähän vaaleampana, kun kannun muu osa, lasia kyllä kaikki.
Tosiaankin helposti saa sen vaikutelman kuvasta että kannussa ja juomalasissa olisi metallipanta,mutta ei olekaan vaan on kaunis lasikoriste,havuja ja käpyjä.
Lilat hopealysteri-käpylasit löysin tänään siivotessani mummon mökkiä, portaiden alla olevan komeron matalimmassa nurkassa näin laatikon täynnä lasia ja pitihän se kontata hämähäkin seittien ja hiiren pipanoiden joukosta esille. Sieltä nämä löytyivät, näyttävät aika tummilta pimeässä, mutta reilusti valottamalla saa kauniin värin esille (ks kuvat).
Muutoinkin hyvä lasipäivä tänään - ostin torilta 40-luvun riihimäkeläiset lysterisokerikon ja -kermakon kahdella kympillä. Lisäksi mökistä löytyi yli kaksikiloinen Esko-kristallimalja.
http://www.ddoty.com/firconetum.html
Hieno löytö sinulla,toivottavasti nämä hienot suomalaiset lysterilasi esineet nousevat ansaitsemaansa arvoon jonain päivänä.Ulkomailla arvostus aivan eri luokkaa rahassa mitattuna.No,tänään meillekin tuli hankittua kolme Riihimäen Lasin maljakkoa.