Tämä näköispainos on koottu Riihimäen Lasin myyntikuvastojen irtolehtikansioista ja se antaa kattavan kuvan Riihimäen lasitehtaan 60-70-lukujen tuotannosta.
Ruotsalainen lampunkupu, metallinen lieriö puuttuu.
https://www.nordicvintageshop.fi/product/1534/60-luvun-kattovalaisin
https://www.... Lue lisää →
Kiitos tiedosta.
Lue lisää →
Samanmallisia kirkkaita löytyy hakusanoilla Mikasa Belle Epoque. Valmistaja todennäköisesti saksalainen Walther Glas.
Lue lisää →
No, on ihan selvästi. Kiitos paljon. Yritin virolaistakin lasia tutkia, samalla kun kävin läpi kaikki Euroopan maat ja vähän muutkin😊
Lue lisää →
Mielestäni kori näyttää virolaisen Tarbklaasin esineeltä Korv (Kori), suunnittelija Mihhail Mišalagin 1980. Kuvastossa korkeudeksi... Lue lisää →
Jos on, niin nimellä Art Lasi. Art Lasi Finland Oy näyttäisi edelleen olevan toiminnassa.
Lue lisää →
Niinpä näyttää olevan, kiitos. Vielä pitää etsiä mistä tuollaisen saisi.
Onko tuo firma vielä olemassa?
Lue lisää →
Maljan on valmistanut Taidelasisepät.
Lue lisää →
- 1 / 3
- seuraava ›
Käsittääkseni se kuplainen on Humppilan lasitehtaan ja Helanderin veljeksien valmistama.
Humppilassa tehtiin "rakkolasia/piikkimuotti" joka muistutti vahän liikaakin Gunnelin töitä, aikansa kopiointia.
Nuutajärvellä ei pidetty Gunnel Nymanin puhaltajana toimineen Olavi Helanderin töistä jotka muistutti näöltään/tekniikoiltaan suuresti Gunnelin töiltä mutta humppilan tuotantoa ei pystytty estämään, luutavasti sen takia koska Olavi myös kehitteli itse tekniikoita Gunnelin puhaltajana.
kiitos vastauksesta,
varsin mielenkiintoinen taustatieto. en heti ainakaan löytänyt verkosta helanderin veljesten töitä ja tuotantoa. löytyyköhän niitä mistään verkon syövereistä?
voikohan tuota maljakkoa arvottaa, jos kyseessä on "kopio" gunnelin töistä.
lp
Esine ei varsinaisesti ole Nyman kopio, mutta siin' on k'ytetty sanoja tekniikoita kuin Nymanin t;iss'.
Jos ei tunnista Nymanin t;it' niin sekoittaa varmasti ne kesken''n. En arvioi esineit', kokeile huuto.net foorumista.
ps. t'm' ei ole salakirjoitusta, poikani sekoitti ''kk;set koneestani =]
Taas toimii, Helanderin töitä on myynnissä esim. huuto.netissä: http://www.huuto.net/fi/showitem.php3?itemid=... (tämä kohde varmaan poistetaan pian) mutta niitä löytyy myynnissä aika paljon eri paikoista.
Mielestäni kellertävän maljakkosi valmistaja on Riihimäen Lasi Oy 1950-luvun alkuvuosina ja suunnittelija oli Eero Sallinen, joka taisi osallistua johonkin suunnittelukilpailuun niin ansiokkaasti, että ehdotus otettiin tuotantoon.
Maljakkoa on valmistettu useamman värisenä ja korkeus, jopa mallikin hiukan vaihtelee, mutta ilmoittamasi mitta soveltuu Sallisen ns. yhden kukan maljakolle.
Humppilan töihin vertaillen tämä on kevyempi, paino vaihtelee, mutta on ehkä runsaat 300 grammaa ja suuaukko on näissä kylmänä katkaistu, kun taas Humppilan ja Nymanin vastaavissa maljakoissa kuumakatkaistuja. Eron näkee selvästi. Maljakkoa ei mielestäni ole koskaan signeerattu.
Tervehdys
50-luvun RL kuvasto ei tunne Eero Sallisen töitä ja eikä 1973.
Onko Sallinen ollut oikein suunnittelija RL:ssa vaiko puhaltaja?? Siitäkään ei löydy tietoa??
Mutta olisin kiinnostunut lähteestäsi enemmän?
ps. muille myös tiedoksi, mikään ei liene haastavanpaa kun lasin tunnistaminen puuttuvien tietojen perusteella :)
Lasinpuhaltaja, hioja, suunnittelija ja monipuolinen lasitaiteilija (mm. Kumelan hopeamaalaustyöt) Eero Sallinen (1919-1973) työskenteli mm. Ruotsissa Gustavsbergin posliinitehtaalla, useampaan otteeseen Riihimäen Lasin palveluksessa ja Oy Kumelan taiteilijana Riihimäen Lasin jälkeen vuosina 1956-68.
Itselläni on muutama vastaava maljakko ja ne on Lasimuseolla Riihimäellä tunnistettu Riksun valmistamiksi ja Sallisen suunnittelutöiksi. Suunnitteluvuosi ei kai ole ihan täsmällisesti tiedossa, sillä on esitetty myös tietoa, että suunnittelu voi olla jo 1940-luvun lopulta ja valmistus 1940-50 -lukujen taitteesta.
Sallisen varhaiseen kuolemaan päättyi mm. Kumelan valmistamien hopeakuvioitujen lasiesineitten valmistus, koska vain Sallisen sanotaan olleen menetelmästä perillä. Esineitä on harvinaiskappaleina joskus myynnissä.
Näitä maljakoitakaan ei enää liene kovin runsaasti täysin ehjänä, sillä lasiaines on suhteellisen ohutta ja tuon suuaukon katkaisureuna on sitten erityisen herkkä vaurioitumaan.
Tapsa, voinko lisätä yllä olevasta viestistäsi muutaman kappaleen lasisanastoon?
Totta kai sitä tekstiä saa käyttää, kunhan ottaa huomioon, että useimmiten kirjoittelen muistinvaraisesti ja aina siis on virheen mahdollisuuskin olemassa.
Pitkäaikainen lasiharrastus on tuonut tueksi myös erilaista kirjallisuutta, mutta sitä tulee käytettyä harvoin: tarvittava lähde on lainassa tai vallan kateissa, eikä sitä aina edes tiedä, mihin kirjaan tulisi kurkistaa. Kirjoista tai luetteloista haen lähinnä täsmätietoa, lukuja tms. Jos on mututuntumaa, niin googletus on aika hyvä varmisteluun.
Kiitokset! Tarkistin paikat sekä ajat ja oikein oli :-)
Tervehdys Tapsa
Aihe rupesi kiinnostamaan joten selvittelin sitä vähän. Ensinnäkin Eero Sallinen ei ollut suunnittelija Riihimäen lasissa eikä edes Kumelalla(suunnittelijat mainitaan kumelan historiikissa). Sallinen(Hioja/Taiteilija) ei suunnitellut mitään Riihimäen lasille koska oli siellä vain maalaamossa 30-luvun alussa.
Kyllä hopeamaalaus(Sirkku Kumela-Lehtosen kanssa) kumelalla tunnetaan mutta siitä ei ollut kysymys, kysyin lähteitä väitteellesi että olisi ko. maljakon suunnitellut, niitä en saanut ? ;)
Olen pitänyt myös ko. maljakko käsissäni eikä se mielestäni ole ollenkaan niin vanhaa tuotantoa kuin sanot, katso esim. vaikka pohjaa siinä ei ole "kuulausta" ym. seikat.
Tarina voitetusta kilpailusta on mielestäni mutu tietoa.
Kertomani seikat voi myös tarkistaa.
ps. mutta ei jäädä murehtimaan tätä: "eteenpäin sano mummo lumessa".
Riihimäen Lasitehdas on järjestänyt muotoilukilpailun henkilökunnalleen vuonna 1949. Kilpailuun osallistui 80 ehdotusta.Käyttölasisarjan ensimmäisen palkinnon saivat Uno Dahlberg ja Eero Sallinen yhteisellä ehdotuksella.Kilpailun arvostelulautakunnassa oli mm. taiteilija Helena Tynell.Sallisen " yhden kukan vaasi " oli tuotannossa 1960-luvun alkuun.Mahdollisesti se oli kilpailun tuloksena syntynyt.Vuoden 1954 kuvastossa maljakot ovat tuotenumeroilla, 1306, 1307, 1398, ja 1311.Maljakko on kiistattomasti Eero Sallisen suunnittelema.
Vielä muutama rivi Punttelille.
Kirjoitit aiheessta muun ohella:
”... kysyin lähteitä väitteellesi että olisi (Sallinen) ko. maljakon suunnitellut, niitä en saanut ?...”
Tähän liittyenhän olin jo edellisenä päivänä kirjoittanut:
”Itselläni on muutama vastaava maljakko ja ne on Lasimuseolla Riihimäellä tunnistettu Riksun valmistamiksi ja Sallisen suunnittelutöiksi...”
Eikö tämä tieto ole riittävä esineen tunnistukseen? Et kai sentään tosissasi epäile museon osaamista näinkin yksinkertaisessa asiassa. Suomen lasimuseolla tunnetaan lasia laajasti, mutta jopa erityisen hyvin siellä tunnetaan Riihimäen Lasitehtaan vaiheet, tuotteet ja tekijät.
On vielä todettava se, ettei puhuttu maljakko suinkaan ole Eero Sallisen ainoa suunnittelutyö Riihimäen Lasille, olkoonpa Sallisen ammattinimike sitten mikä tahansa. Moniosaajahan hän joka tapauksessa oli.
Kiitokset myös Veetille ja Lavikaiselle, molemmat täsmensitte aihetta asiallisesti. Maljakon alkuperästä ja suunnittelijasta olemme olleet alun alkaenkin samaa mieltä.
Höpö höpö
1949 oli Riihimäen lasin pohjoismainen suunnittelukilpailu, jonka voitti Arttu Brummer(taidelasi), kakkonen Timo Sarpaneva ja kolmas Helena Tynell.
1946 järjestettiin Iittalan koristelasikilpailu jonka palkinnon jakoivat taas Kaj Franck ja Tapio Wirkkala.
Montako Sallisen maljakkoa löytyy netistä, jos hän olisi voittanut jonkun kilpailun olisihan niitä myynnissä, edes yksi??
Hassua! 1954 Riihimäen lasin kuvastoa ei ole edes olemassa, tai jos sinulla on ainut kopio, haluan nähdä sen.
Otitko nuo tuotenumerot 1974 kuvastosta koska ne ovat Helena Tynellin tuotenumeroita??
ps.tiedot voi tarkistaa
Lasitutkimuksia (2001) s. 122 on asiasta kirjoitettu sekä piirroskuvana "yhden kukan vaasit".
Omistan kyseisiä vaaseja kaksi, värittömän sekä vaaleanpunaisen.
Kyseinen kilpailuhan oli järjestetty henkilökunnalle samaan aikaan kuin pohjoismainen ammattimuotoilijoiden muotoilikilpailu, kuten veeti asiasta kertoi.
Sallisen maljakon yhden kukan vaasin värissä pääsi lipsahdus, väri on vaalean vihreä. Itselläni kun on Helanderin maljakko vaalean punaisena ja se on singneerattu.
Riihimäen Lasin luettelo v. 1951 taidelasit.
Sain käsiini vihdoin lasitutkimuksia 2001 opuksen ja HITTO vieköön kyllä siellä sellaista sanotaan kuten edellä on kerrottu. Nöyrä kumarrus "tietäville".
1949 sunnittelukilpailusta ja sen tuloksista on säilynyt vain vähän tietoa, kyselin Suomen lasimuseolta myös lisätietoa ja kerron sen täällä jos sieltä sitä tulee.
Sillä välin olis kiva jos Lavikainen vaikka laittaisi kuvat molemmista maljakoista tänne(vertailun vuoksi).
kiitos kaikille, jotka tähän keskusteluun ovat osallistuneet ja lopulta saatiin maljakolle tekijäkin. kiitos, ei jää tämäkään asia mieltä kalvamaan. enpä ihan heti olisi uskonut, että kyseinen maljakko saisi näin paljon puheenaihetta aikaiseksi. parastahan tässä on että tämänkin sivuston tietokanta täydentyi arvokkaalla tiedolla. olisi hienoa jos tietokantaan saadaan vielä kuvia eero sallisen töistä. lämmintä kevättä kaikille kotimaisen lasin ystäville.
lp
Kaunis Koti lehden takakannen mainos vuodelta 1951:
http://oi59.tinypic.com/1zw0won.jpg
Sininen maljakko on Karhula-Iittalan Inari-sarjaan kuuluva sarjatuotannon taidelasi, mallia on valmistettu kahta korkeutta (tämä matalampi) ainakin sinisenä ja harmaanlilana.
Mallin kuva on Lasitehtaitten luettelokirjassa.
Minulla on osa 1954 kuvastosta painolaattoina eli kyllä se Kuvasto on tehty....
Wau!