Tämä kauniisti kuvitettu kirja Kauklahden lasitehtaasta ja sen tuotannosta on upea katsaus suomalaisen lasiteollisuuden historiaan. Aikalaiskuvitus tehdasmiljööstä ja tehtaan arjesta houkuttaa lukijan uppoutumaan lasinpuhalluksen saloihin ja eläytymään tehdaslaisten arkeen.
Ruotsalainen lampunkupu, metallinen lieriö puuttuu.
https://www.nordicvintageshop.fi/product/1534/60-luvun-kattovalaisin
https://www.... Lue lisää →
Kiitos tiedosta.
Lue lisää →
Samanmallisia kirkkaita löytyy hakusanoilla Mikasa Belle Epoque. Valmistaja todennäköisesti saksalainen Walther Glas.
Lue lisää →
No, on ihan selvästi. Kiitos paljon. Yritin virolaistakin lasia tutkia, samalla kun kävin läpi kaikki Euroopan maat ja vähän muutkin😊
Lue lisää →
Mielestäni kori näyttää virolaisen Tarbklaasin esineeltä Korv (Kori), suunnittelija Mihhail Mišalagin 1980. Kuvastossa korkeudeksi... Lue lisää →
Jos on, niin nimellä Art Lasi. Art Lasi Finland Oy näyttäisi edelleen olevan toiminnassa.
Lue lisää →
Niinpä näyttää olevan, kiitos. Vielä pitää etsiä mistä tuollaisen saisi.
Onko tuo firma vielä olemassa?
Lue lisää →
Maljan on valmistanut Taidelasisepät.
Lue lisää →
- 1 / 3
- seuraava ›
Paksunevalla jalkaosalla oleva lasisi on Ruotsista, Reijmyren lasitehtaalta ja vanhahkoa lasia.
Katso lasin jalkalaatan yläpintaa, näetkö vielä siinä olleen liimatarran pyöreätä liimajälkeä. Siinä on joskus ollut tehtaan nimellä tarra, joka on poistettu tai pesussa irronnut.
Toinenkaan ei ole Saara Hopean lasi, luotettava tunnistaminen on jokseenkin mahdotonta, mutta voisihan se olla vaikka saman mainitun tehtaan tuotantoa.
Reijmyren monet tuotteet ovat arvostettuja, joten jos omistat kuvatun lisäksi sarjaa enemmän, sinulla on kelpo lasit.
Kiitos vastauksesasi, tapsa. Valitettavasti minulla on vain yksi jalkaosasta paksuneva lasi, joka lienee se arvostettu yksilö. Yritin tiirata mahdollista tarran paikkaa, mutta vain hyvällä mielikuvituksella näin sellaisen. Lasit ovat olleet käytössä ja niitä on pesty aika paljon. Jäljet siis haihtuneet jo.
Noita "hoikkajalkaisia" on useampikin. Pitää yrittää etsiä vielä niiden alkuperää. Ei muuten, mutta kovasti kiinnostaisi.
Kivaa kesää!
Olisi hyvä tietää lasiesi tarkka vetomitta (eipä silti, valkoviinilasien vetomitoissa ei liene kovin suurta vaihtelua). Nimittäin Karhula-Iittalalla on ollut tuotannossaan vihreäjalkainen, jalan keskikohdalta paksuneva 10 cl:n valkoviinilasi ensin muutaman vuoden 1940-luvulla ja sitten pienen tuotantokatkon jäkeen uudelleen 1950-luvulta aina vuoteen 1966 asti. Tuotenumero oli ensin 2035 ja myöhemmin, esim. 1959 heinäkuun hinnastossa sama lasi oli tuotenumerolla 1135 (2035). Suunnittelijan oletaan olevan Göran Hongell. Tämä jalastaan paksuneva lasi näyttää kovin samanlaiselta kuin valokuvaamasi lasi. Sileäjalkaisesta en tiedä, mutta tarkempi tieto ostopaikasta voisi selventää asiaa.
hema, kiitos arvokkaista tiedoista! Molempiin laseihin menee nestettä tasan 1,5dl kun ne kaataa piripintana. Kyse ei siis liene tuosta 10cl valkoviinilasista.
Ostopaikkaa en tiedä, olen saanut lasit muiden lasitavaroiden joukossa. Voin kysellä vielä niiden historian perään. Kerron, jos saan jotain selville.
Ihan aloittelijana kysyn, että mistä näitä "kuvastoja" tuotenumeroineen voi saada? Kirjastossa on vielä paljon materiaalia tutustumatta, mutta kai tätä tietoa enimmäkseen on muualta saatavissa. Mutta mistä?
Suomen erinomainen kirjastolaitos pystyy toimittamaan halukkaille kaiken Suomessa kustannetun kirjallisuuden kirjoista ja tieteellisistä tutkimuksista aina yritysten kuvastoihin, hinnastoihin ja mainoslehtisiin asti. Ainakin kaukolainoina maksua vastaan. Ja jos olet yliopistopaikkakunnalla, niin yliopiston kirjasto on se, jonne kannattaa suunnata askeleet. Osa lasia käsittelevistä hyvistä tietolähteistä on nykyään jo netissäkin ja sen määrä kasvaa päivittäin. Myös moni taideteollisuus-, museo- ja antiikkialan lehti kirjoittaa ansiokkaasti lasista. Kirjastovirkailija on näissä hauissa avainhenkilö, jos tukea tarvitaan. Alalla on myös erikoistuneita kirjakauppoja myyden alan kirjallisuutta myös antiikkimessuilla ja vastaavissa tapahtumissa. Monet museoiden yhteydessä olevat kaupat myyvät kuvastoja, näyttelyluetteloita ja muuta alan kirjallisuutta. Kunhan pääset tietolähteiden hankinnassa hyvään alkuun, johtaa yksi tietolähde toisen luo. Vielä täytyy todeta, että "paperitiedolla" ei lasinharrastaja silti koskaan pärjää. Esineitä pitää nähdä paljon ja mieluummin vielä "hipelöidä" niitä, jotta ne oppisi tuntemaan ja tunnistamaan. Lopuksi: nämä olivat amatöörin neuvoja, vaikka lasia on tullutkin harrastettua enemmän taikka vähemmän aktiivisesti "iät ja ajat".