Tämä kauniisti kuvitettu kirja Kauklahden lasitehtaasta ja sen tuotannosta on upea katsaus suomalaisen lasiteollisuuden historiaan. Aikalaiskuvitus tehdasmiljööstä ja tehtaan arjesta houkuttaa lukijan uppoutumaan lasinpuhalluksen saloihin ja eläytymään tehdaslaisten arkeen.
Jälkimmäinen maljakko voisi olla ruotsalaisen Johansfors tehtaan tuote.
http://precisensan.com/antikforum/showthread.php?18535-orup-GraPa... Lue lisää →
Puolalaisen Jozefina Krosno Studion valmistama.
https://www.worthpoint.com/worthopedia/jozefina-krosno-poland-makora-art...
https://www.... Lue lisää →
Ruotsalaisen Kosta Boda tehtaan valmistama, ja Kjell Engmanin suunnittelema Rhapsody kulho, suunnittelu aikaa ei googlettamalla oikein... Lue lisää →
Signeeraus on kuvan perusteella 100 %:n aito. Joko jo signeerausvaiheessa tai myöhemmin tehty lisäys, kun po. lintu on annettu Seijalle... Lue lisää →
Lämmin kiitos vastauksestasi sekä kiitos myös asiallasesta opsstuksesesta, on mennyt ohi täysin, pahoittelut! Jatkossa tiedän.
Lue lisää →
Kulhosta ja sen suunnittelijasta vielä. Marjukka Paasivirta (os.Pääkkönen) aloitti työnsä Kupittaan Saviosakeyhtiössä vuonna 1949 ja... Lue lisää →
Ruotsista löytyi huutokaupassa myyty vastaavan näköinen pari, jalusta tosin näyttäää siniseltä. Pari voi siis olla ruotsalainen, mutta ei... Lue lisää →
Pohjan läpimitta 6cm
Korkeus korkeimmillaan 12cm
Suuosan leveys 19cm
Lue lisää →
- ‹ edellinen
- 2 / 3
- seuraava ›
Kannellinen sokerikko lienee malliltaan ranskalaista alkuperää, nimittäin aika paljon samannäköinen löytyy pariisilaisen markkinointiyrityksen Launey, Hautin & Cie:n kuvastosta vuodelta 1840. Yritys edusti tuolloin muutamaa ranskalaista lasitehdasta, esim. Saint Louisia. Kuvaston sokerikko on ylisummaan samanmuotoinen, mutta sääri näyttää hieman erilaiselta. Samaa on reunojen ja jalkalaatan kulmikkuus, säännölliset timanttirivit, nauhamaisten koristeiden tyylitellyt akantus-lehdet sekä paikoittainen sablée-pinta. Tuota tummanvihreää väriäkin on valmistettu noina aikoina 1800-luvulla.
Mutta mutta, alkuperätehtaiden uustuotantoa on voinut myöhemmin esiintyä. Tiedetään myös, että juuri ranskalaisten lasitehtaiden malleja on hyvin paljon ja taidokkaasti kopioitu, esim. Portugalissa ja ties missä muualla. Lisäksi malleja ja koristusta on eri tehtaissa vähän muunneltu, käännetty ja väännetty. Suomessakin on jatkuvasti myynnissä vanhoja malleja muistuttavia "ranskalaisia" puristelasipikareita ja lasilautasia - kuten myös muovisia.
Aitoa esinettä vastaan puhuu se, että mistäpä vanha ranskalainen antiikki nyt Suomeen noin vain putkahtaisi. Ei löytöjä enää juurikaan voi tehdä. Vai voiko? Nettihakua voisi vielä yrittää jatkaa.