Suomalaisen taidelasin kultakausi kertoo lasitaiteemme noususta maailmanmaineeseen 1950-luvulla - ja tämän kultakauden taustoista. Upeaa kuvapainotteista teosta täydentää kirjoittajien asiantunteva teksti tarkkoine tietoineen niin taiteilijoista kuin esineitä valmistavista tehtaistakin.
Kiitos. Ei mitään kiirettä.
Lue lisää →
Menee hetki, että saan hommattua pakkaustarpeet ja postituksen. Ilmoittelen kun paketti lähtee.
Lue lisää →
Kiva :) Osoite on Susanna Filla, Rantakatu 9 b 18, 65100 Vaasa. Puh. 040-7792898.
Lue lisää →
Lienee kohtuullinen tarjous. Mihin osoitteeseen lähetetään?
Lue lisää →
Hei! Myisitkö tuon 150€:lla? Ja lähetys postiennakolla ja maksaisin kulut?
T: Susanna
Lue lisää →
Timo Sarpanevan Marcel-laseissa on hiottu/plaanattu/happohimmennetty (?) matta pohja, muistuttaa kuvan lasia. Katso, jos tällä vihjeellä... Lue lisää →
Tämä vihreä, jota kyselin, ei olekaan maljakko, vaan olutlasi. Käyttö st.Patrickin päivänä. Muuta tietoa en ole vielä saanutkaan. Jokohan... Lue lisää →
Oikeanpuoleinen on ruotsalaisen Åseda lasitehtaan maljakko, suunnitellut Bo Borgstrom.
https://www.20thcenturyglass.com/store/index.php?... Lue lisää →
- 1 / 3
- seuraava ›
Laseissa on nähdäkseni ns. Helga-hionta ja silloin ne ovat ruotsalaiset. Tätä hiontamallia ovat käyttäneet useat ruotsalaiset lasitehtaat, esim. Boda. Erään lähteen mukaan Helga-hiontaisia laseja on valmistettu ainakin 1940-luvulla; uudemmasta valmistuksesta en tiedä.
Hienot lasit, niin taikka näin.
Kun kyseessä ovat juomalasit, tulee mieleen, että harvoin ne säilyvät ehjinä kymmeniä vuosia. Oma arvaukseni: venäläistä kristallia. Siellä tehdään edelleen runsaasti juuri tämäntyyppisiä laseja, joita on Suomeen kannettu tusinoittain Tallinnan-reissuilta. - Lasin ikää voi arvioida ihan silmämääräisesti. Kovin naarmuttomat lasit tuskin ovat kovin vanhat, elleivät ole olleet taatusti vintillä käyttämättöminä. Usein vanha lasi on myös vähän sameaa eikä enää aivan kirkasta.
Hyviä kommentteja molemmilta, kunto on ihan hyvä, hiukan sameahko - vaikkeivat varmasti ole ihan uusia niin tuo 40-luku voisi sopia. On minulla ollut hyväkuntoista, ja todella vanhaa, käyttökristallia.
Ovat ilmeisen vanhahkot materiaalin perusteella, mutta vannomatta paras.
Löytyykö tuosta helga-hionnasta kuvaa, esim. netistä?
Olen hakemassa kristallisia juomalaseja, noita tarjottiin minulle 25€/6kpl. Venäläisistä lienee liikaa ja ruottalaisista käypä vaihtokurssi?!
Yrjöä oli kirppiksellä, mutta pyysivät aivan liikaa per kipale. Enempi kuin Punavuoren antiikkihelveteissä.-) Löysin, arvioni mukaan, yrjö-hionnalla tehdyn kristallilampun. Todella paksua kristallia ja lienee kristallihiojan puhdetyö vanhoilta ajoilta. Ei mikään ns. rikkinäisestä viritelty koska kuvio on hiottu oikein päin, eli ylösalaisin jos kyseessä olisi ollut vaikkapa maljakko. Oisko ollut tarkoitus tehdä jotain mutta mennyt liian paksuksi tai sitten tehty tarkoituksella tähän tarkoitukseen, koska kaikki lisäosat sopivat kuin tehdyt lasiin. Kristallijalka kapenee ylöspäin. Ylimääräiset pallura-kuviot on hiottu hapotuksen jälkeen...
Kaikki osat ovat hyvin vanhoja, kuten johdot - ehkä 40-50 -luvulta?! Kuva alla.
Ostettu Riihimäeltä pikku-kirppikseltä.
Herättääkö ajatuksia, kommentteja?
Helga-hionnasta löytyy kuvia netistä, esim. hakusanoilla Helga glas tai Helga slipning. Kävin myös eräällä tunnetulla ruotsalaisella lasia koskevalla keskustelupalstalla, jossa oli hyviä lähikuvia Helgasta.
Katso siis itse ja vertaa omiin laseihisi. Näet mahdollisen yhtäläisyyden varmemmin kuin minä, koska kännykkäkuvat omista laseistasi eivät todellakaan ole kovin tarkkoja.
Jos kyseessä on Helga, niin käy äkkiä hakemassa lasit liikkeestä, jossa sinulle niitä tarjottiin. Näkyy noita myytävän arvohuutokaupassakin.
Tuosta valaisimesta en osaa sanoa muuta kuin että Yrjöltä hionta näin kaukaa katsoen näyttää. Sillä hionnallahan on tehty etupäässä laseja, karahveja, kulhoja jne., mutta ei kai mahdotonta ole, että Riihimäellä olisi tehty muutama lampunjalkakin.
Minulla on samanlaisia laseja ja ne käyvät venäläisiin teelasin pidikkeisiin kuin nyrkki silmään (pohjan halkaisija n. 62 mm). Venäläisillä (ja neukuilla) tämä koko oli standardisoitu juuri ko. käyttötarkoitusta varten. Laseja oli erilaisia, 12 kopeekan yksinkertaisista halpislaseista monen ruplan kristalleihin asti.
Hei. Veit jalat suustani. Aika samansuuntaiset ovat kuin Helga-malli, mutta näissä on tähti pohjassa jota ei helgoissa näkynyt, ja kun tarkastelin niitä tarkemmin niin huomasin etteivät olekaan niin laadukasta tekoa kuten sweduilta voisi odottaa. Jäävät odottamaan seuraavaa ihmettelijää tai muuten keräämään pölyä kyseisen kirppiksen hyllylle.
Kiitos kaikille arvioijille!
Oheisissa kuvissa on kolme samankokoista mutta muuten erilaista lasia pidikkeessä. Myös tuollainen Rompun kuvaama löytyy. Luultavasti lasi tehty samaan tarkoitukseen.
Huom. tuo 1. kuvan lasi on se toiseksi halvin (14 kop.) mutta lukumääräisesti yleisin malli. Nuo kultakoristeiset olivat toiseksi hienointa sarjaa (hinta ruplan verran silloin neukkuaikana) ja hienointa laatua olivat puristetut ja osin hiotut kristallilasit. Niin uskomattomalta kuin se kuullostaa niin myös nuo kristallilasit kestävät kuuman teen.